Toiset ulkokenttätreenit olivat ja menivät. Treenattiin hiljaista ohjausta (ai mitenniin huudan liikaa ;) ), mutta Elvi kun ei seuraa käsieni ohjausta, vaan kroppaani ja ääntä, hiljaisessa ohjauksessa tuppaa käännökset menemään todella paljon ylipitkiksi ja vauhti hidastuu, koska Evikin on jo tässä vaiheessa elämäänsä tottunut ääneeni kirittäjänä. Yritetään paneutua ohjauskuvioihin ja äänettömyyden, kun mennään hallillekin seuraavan kerran.
Ai niin! Ja Elvin pitäisi oppia leikkimään ja riehumaan muiden ihmisten kanssa, kun minä olen paikalla (ja kun ollaan agikentällä). Minun paikallaolo taitaa olla pieni murhe, mutta leikin siirto agikentälle saattaa olla toinen juttu. Minun kanssahan tuo leikkii vaikka missä, mutta agissa ei esim. lähde lelun perään, jos joku muu sen heittää, mutta lähtee, jos itse sen heitän. Vaikka ei näkisi esim. putkesta tullessaan, kuka sen heittää.
Kaikista hauskinta agin viikkotreenissä taisi kuitenkin olla se, kun kouluttaja ehdotti treenin jälkeistä iltalenkkiä (about kilometrin matka hölkötellen); seurassa on aina mukavampi juosta kuin yksin tai koirien kanssa ja olihan se hauska piiskata melkein luovuttavaa kouluttajaakin, joka pääsi kuin pääsikin ehjänä ja koko matkan juosseena takaisin autoille :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti