keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Tokopaniikki

Tai ei se niin vakava paniikki ole, mutta hermostuttaa. Vaikka sillä ei ole mitään merkitystä hermostuttaako vai ei, Elviira tulee toimimaan omalla tavallaan ja sille ei voi mitään. Yli-innokkuudesta en ole niinkään huolissani, sitä osaan käsitellä, mutta siitä Elviiran turhautumisesta, kun minä olen jännittynyt tai epäselvä tai liian kannustava (jep, Elvi on vähän vakavampi koira) tai jos Elvi on väsynyt, epävarma tai nälkäinen. Kyllä Elvin kanssa tekeminen on sellaista kauhun tasapainottelua, että melkein naurattaa!

Tänään käytiin vesisateessa hiekkakentällä treenaamassa, miltä se palkkaamattomuus vesisateessa tuntuu. Seuraamiset ihan ok, hihnassa lähtee helpommin käännöksiin, vapaana tahtoo valua. Liikkeestä maahanmenossa tuijotti PITKÄÄN olenko tosissani, mutta tuplakäskyllä kävi maahan (kyynärät, ei rintakehä maassa...). Pysyi hyvin, ei ennakoinut perusasentoa. Luoksetulossa lähti hyvin, laukkasi koko matkan ihan hiljaa, mutta lopussa pysähtyi about puolentoista metrin päähän etuviistoon perusasentoon. Liikkeestä seisominen oli super. Hypyssä haukkuu hyppykäskylle, mutta lähti hyvin, eikä palannut takaisin nojaamaan leuallaan hyppyyn, koska vaihdoin seiso-käskyn paikka-käskyksi! JES! Tosin sitten kyllä steppasikin paljon, kun tulin vierelle. Tehtiin muutamaan otteeseen ja parani paikan vahvistamisella.

Kotosalla tehtiin vielä Markolta saamiamme kotiläksyjä ja täytyy kyllä sanoa, että Elvi hakee hämmästyttävän hyvin perusasentoon ja seuraamisen paikan, kun se fokus on jossain muualla kuin minussa. Käännöksissäkin yksi jalka liikkuu kerrallaan, kun normaalioloissa vasemmalle käännöksessäkin Elvi vetää pari tasahyppyä taaksepäin, kun on niin intoa piukassa. Ja perusasento on siis jalassa kiinni, ei kymmenen sentin päässä. Paljon on siis vielä näissä perusasioissa kehitettävää ja treenattavaa, mutta positiivista on se, että nyt on työkalut, millä niitä treenata ja että kisoja tulee vielä jatkossakin :)
Lenkkiseurana hiiripöllö
Ollaan treenien vastapainona tehty lenkkejä salaisiin maastoihin nakkijengin kanssa nauttien syksyisistä maisemista. Ja Elvi on joutunut pesuun joka lenkin jälkeen pyörittyään milloin missäkin... siis mukavaa syksyä!


lauantai 5. lokakuuta 2013

Marko Vuorenmaan tokokoulutuksessa

Oltiin VAUn hallilla Marko Vuorenmaan tokokoulutuksessa Elvin kanssa. Kerroin, että viikon päästä mennään ensimmäiseen toko-kokeeseen, jolloin Marko heti sanoi, että otetaan liikkeet läpi. Selvä se ja päätin vielä itse, että en palkkaa liikkeiden välillä, vaan nyt testataan.



Seuraamisessa kytkettynä edisti, varsinkin pysähdyksissä, mutta käännökset oli tosi sievät! Vapaana otti vielä enemmän sivuetäisyyttä, mutta ei edistänyt enää ihan järjettömästi. Paitsi viimeisessä täyskäännöksessä, jonka jälkeen piti pysähtyä. Eipä olla sitä kyllä treenattukaan ;)

Liikkeestä maahan oli ihan jees, meni maahan ja pysyi maassa, eikä ennakoinut perusasentoa. Hyvä Evikkä!

Luoksetulossa jäi nätisti odottamaan ja odotti jopa Markon liikkurointia ja käskyä (super), mutta lähtiessään liikkeelle alkoi louskuttaa "sä jätit mut tänne ja menit itse kauas!". Vauhti ja perusasento kivat!

Liikeestä seisomisessa jäi seisomaan. Mun mielestä on superkiva, kun ollaan saatu seisomisestakin varma liike, niin ei tarvi sitä enää jännittää! Ennakoi pahasti perusasennon, mut muutoin kiva, eikä stepannut.

Hyppy oli muuten kelvollinen, mutta haukkui, valui seisomiskäskyn läpi ja laittoi leuan nojalleen aitaa vasten, väisti, kun tulin vierelle, mutta ei ennakoinut perusasentoa. Eli käytännössä hyvää oli, että se lähti hypylle ja ei ennakoinut perusasentoa..


Eikä ihan murskatuomiota saatukaan! Marko näki heti, missä mättää ja sain todella hyviä, yksinkertaisia vinkkejä niiden parantamiseksi. Kaksi asiaa jäi päällimmäiseksi mieleen, se, että Elviä pitää opettaa tokossakin itsenäisemmäksi ja asioiden ketjuttaminen. Itsenäistämistä ei olla tehty juuri ollenkaan, mutta ketjuttamalla sain opetettua Elville tuon seisomisen. Kun se ensin oppi, että ensin liikkeestä maahan, sitten luoksetulo ja sen jälkeen tulee se seisominen, olen voinut sekoitella liikkeitä ja treenata kuuntelua.

Jäävien liikkeiden jälkeisen perusasennon ennakointiin sain vinkkiä jättää Elvin haluttuun asentoon (istu, maahan, seiso), sitten vien namit alustalle ja kävelen Elviä kohti, niin kuin olisin tulossa viereen. Välillä vapautan sen jo pelkästä kävelystä kohti alustalle, välillä kun olen tullut viereen, välillä kun olen vaikka kiertänyt koko koiran. Eli pointtina on Elvin fokus johonkin muuhun kuin perusasennon odotteluun ja minun tarkkailuun. Toimi.

Sitten tehtiin luoksetulon haukkumattomuusharkkaa. Eli namilautanen puolen metrin päähän Elvin eteen, Elvi odottaa lupaa ja minä menen luoksetulopaikalle kauas. Annan luvan namille ja kutsun sivulle. Eikä haukkunut. Taas fokus johonkin muuhun kuin siihen ahdistukseen, että menin kauas. Tosin tuli sitten hitaasti ja jäi peruasentoon kauas tuon naminsyönnin jälkeen, mutta Marko oli sitä mieltä, että haukkumattomuus on tärkeämpää.

Hyppyestettä palkatiin namilautasella niin kuin ollaan tehtykin. Toimii, mutta se seisomisen valuminen oli tässäkin ongelma. Jälkikäteen tuli mieleeni, että jos en seisotakaan Elviä vaan käsken sen vain pysähtymään (paikka), joka voisi stopata sen valumisen takaisinpäin paremmin kuin seiso-käsky.

Sitten tehtiin vielä lopuksi siirtymisiin ja komennushaukkutilanteisiin treeniä. Eli Elvin eteen namikippo, menen itse sivusuuntaan ja pyydän sivulle, jos haukkuu, kommentoin, että ei käy, palautan istumaan lähtöpaikalle ja kutsun uudestaan. Siitä pieneen seuruupätkään ja vapautus kupille. Vauhti hidastui tässä harjoituksessa tolkuttomasti, kun Een piti ajatella, että mitähän ihmettä multa nyt vaaditaan. Mutta samalla kun aivot raksutti, suu pysyi kiinni ;)

Suurin osan palkkaamisesta pitäisi siis tapahtua niin, että palkka tulee minulta, mutta ei minun luonani. Seuruussa ja sivullaolossakin palkka lentää vähän matkan päähän. Tehtiin seuruulla vähän aikaa tuota namin viskomista ja hetkessä parani sekä kontakti, että seuraamisen paikka.

Lopuksi tehtiin muiden kanssa paikkamakuu. Elvi nousi rapsuttamaan, kun jätin sen maahan, ei voi mitään, palasin takaisin ja käskin uudestaan maahan. Ja pysyikin tapojensa mukaan hyvin paikallaan, kunnes hallin toiselta puolelta (5 metrin päästä aidan takaa) kuului putkeen ja koira rymistelee agirataa. Ja Elvi tietysti läks. Vaikka Markokin oli sitä mieltä, että kyllä koiran pitää kestää häiriötä kuin häiriötä, olen itse sitä mieltä, ettei tässä vaiheessa ainakaan voi edes kuvitella vaativansa paikallaoloa agilityhallissa agilitykoiralta, joka kuumenee ja inhoaa muita (riehuvia) koiria. Tehtiin toinen paikkamakuu heti perään (ja luoksepäästävyysharkkaa samalla!) ja toimi kuin elokuvissa.

Muuten olisi ollut aivan superkoulutus, jos ei tuota paikkamakuun hyökkäyskohtausta olisi tapahtunut. Jäi vähän paha maku suuhun (vaikka uusittiinkin paikkis), valitettavasti :(

Mutta paljon hyviä vinkkejä, siitä ei päästä mihinkään. Luottavaisin mielin kohti uutta viikkoa ja lähestyvää koetta. Ehkä nämä tokopostauksetkin saavat jatkossa edes hieman enemmän tuoretta kuva- ja videomateriaalia osakseen ;)

keskiviikko 2. lokakuuta 2013

Tokoa

Mentiin hallin pihaan tokoilemaan ja otettiin vähän videomateriaaliakin aiheesta. Kaukaa ja ilman kuvaajaa kuvattu järkkärillä, mutta koittakaa kestää.



Elvin seuraamiseen olen tyytyväinen. Pysyy kelvollisesti paikallaan eli ei edistä tai jää jälkeen, vaikka onkin kaukana sivusuunnassa ja pitää enenevissä määrin katsekontaktia yllä. Pitkässä seuruussa kontakti tipahtaa herkemmin, kun se vaan on niin paljon tylsempää. Toinen ääripää on taas vasemmalle käännökset, joita Elvi oikein odottaa. Niissä ongelmana on taas se, että jos käännyn reippaasti, Elvi kääntyy kans superreippaasti ja koska kääntyessään peruuttaa, tulee niitä peruutusaskeleita pari liikaa ja sitten se on hetken jäljessä, kunnes ottaa häntä heiluen taas kiinni. Jos taas käännyn hitaammin, Elvikin kääntyy laiskasti tai pahimmassa tapauksessa käy istumaan. Vasemmalle käännöksissä on myös sellainen pulma, että jos Elvi ei pidä katsekontaktia, vaan tuijottelee jotain muuta (niin kuin esim. videolla vinkuvaa Venlaa), saattaa joskus harvoin tulkita vasemmalle käännöksen täyskäännöksenä. Liikkeestä pysähtymisissä Elvi on vähän hidas reagoimaan eli kun pysähdyn, Elvi ottaa sen puolikkaan askeleen takajaloilla ja kääntyy vinoon tai menee vähän ohi paikasta. Mutta tähän auttaa jos vaikka ottaisin itse se puolikkaan hidastavan askeleen ennen pysähdystä. Elvillä kyllä kohenee tuo seuraaminen joka kerta, kun sitä vain tehdään ja treenataan.

Liikkeestä maahanmeno toimii, ensin videolla jää seisomaan, sitten kun pyydän maahan, menee valuen, mutta sekin parani. Ja Elvi pysyykin tosi hyvin paikallaan, vaikka menen kauas ja kääntyilen. Ainut missä ei pää kestä on tuo loppu, ennakoi melkein aina perusasennon.

Liikkeestä seisomisessa jää kyllä käskystä, mutta muutaman askeleen valumaa tuntuu olevan. Olen kuitenkin supertyytyväinen siihen, että jää seisomaan! Elvillä on ollut aina ongelmia tuon seisomisen kanssa (kun on sitä istumista tarjonnut mieluummin). Seisoo hienosti kun olen kaukana ja kun lähestyn, mutta kun tulen sivulle, joko väistää tai ennakoi perusasennon. Treenattiin sitten ihan vain tuota mun lähestymistäni ja sitä, että kumpikaan etutassu ei steppaa, vaikka lähestyn, kunnes yhtäkkiä tajuan, että kuorma-auto ajaa parin metrin päästä meidän ohi ja tajusin vapauttaa Elvin pois alta! Hyvä häiriö ja hyvähermoinen koira!

Elvi paineistui seisomisharkassa, kun tietää että tuo perusasennon ennakointi on väärin ja käytin tilanteen hyväkseni ja otettiin kuunteluharkkaa/itseluottamuksenkohotusharkkaa eli istu-maahan-seiso-vaihteluja parin metrin etäisyydellä. Alussa arpoo ja on epävarma, sillä on edelleen paineistunut, mutta sitten lukko aukeaa ja avot, toimii. Täytyy vaan treenata seisomisesta istumista (nyt peruuttaa muutaman askeleen ennen istumista) ja seisomisesta maahanmenoa (hissinä alas niin kuin muutenkin menee maahan). Loppuun vielä lemppariliikettä eli luoksetuloa. Ensimmäisellä kerralla jäi törkeän vinoon perusasentoon, koska hidasti niiiiiiin paljon ennen sivulletuloa, joten uusittiin ja jäi paremmin.

Hiottavaa ja treenattavaa ja parannettavaa ja opeteltavaa riittää ihan niin paljon kuin vain jaksaa puurtaa, mutta täytyy olla onnellinen onnistumisista ja siitä, että kyllä tuo kehittyy.



Venlan kanssa tehtiin luoksetuloa tai siis oikeastaan vain tuota luvan odottamista. Ja seuraamista pysähdyksineen. Seuraa superkivasti, mutta pysähtyy kyllä kuin seinään ja istahtaa vielä taaksepäin, minkä vuoksi jää moneen kertaan askeleen taakse. Tehtiin loppuun vielä yhden askeleen seuruuta imulla ja kumma kyllä, tänään ulkona ei ahdistanut yhtään, vaikka kumarruin pikkukoiran päälle! Mutta hienosti keskittyy kyllä työntekoon, mitä nyt lehdet vähän häiritsi yhdessä seuruupätkässä. Autojen perään ei edes katseltu, vaude! :)

Elvin ensimmäisiin tokokokeisiin on reilu viikko aikaa! Liikkeiden välit ja tuo palkkaamattomuuskesto huolettavat, mutta näillä mennään. Treenataan kokeen jälkeen taas lisää. Tänä viikonloppuna puolestaan päästään Elvin kanssa tokokoulutukseen, katsotaan, mitä saadaan sieltä irti. Jos pääsee toivomaan, niin haluan ehdottomasti vinkkejä tuon ennakointiongelmiin tai ehkä noutoon. Venlan kanssa puolestaan tokoillaan tavoitteena loppukuun nuorten koirien tokoringin valintakoe. Joo, en oleta, että päästään mihinkään nuorten koirien tokorinkiin, mutta kukaan ei estä yrittämästä ja toimin itsekin paremmin, kun on jotain välitavoitteita. Plus että hieman elättelen toiveita, että sieltä saisi jotain pientä palautetta, miltä tuo meidän toiminta näyttää ;)