Monipuolista koiranelämää

Koiratanssin viimeinen kerta on ollut ja mennyt. Siellä tehtiinkin viimeisellä kerralla hauska treeni eli oltiin ringissä ja kukin koirakko teki kaksi temppua, ensin edellisen koirakon tekemän tempun, sitten vielä oman siihen perään. Näin vuoro vaihtui ja taas edellisen koirakon temppu ja uusi perään. Meidän mallikoirakko teki armollisesti oikein hyvinkin suoritettavia temppuja ja muutenkaan ei ihan mitään ihmeellisyyksiä toteutettu. Hauska ja monipuoliseksikin kasvava idea kuitenkin ihan jatkoakin ajatellen, jos joskus koiratanssileikeille tulee käyttöä :) Tämän lisäksi opeteltiin kauko-ohjausta ja saatiinkin hyviä vinkkejä siihen, miten saisin Elvin esim. seuraamaan pidemmän matkan päässä. Temppujen teko ei tuota ongelmaa, mutta kun itse liikun jonnekin, Elvi tahtoo liikkua mukana lähemmäs. Täytyy oikeasti sanoa, että tuo meidän koutsi oli kyllä niin mahtava, että sai tällaisen jeejee-koiraharrastusvastaisenkin innostumaan todenteolla koiratanssista. Ja siis en tarkoita, että olisin koiraharrastusvastainen, mutta sanotaanko näin, että en välitä ihan hirveästi lajeista, joissa tarkoitus on vain pitää hauskaa. Onneksi Elvi on samanlainen, verenmaku aina suussa ;)

Alkuviikosta ei sitten ollutkaan Venlalla arkitottista (meillä on joitain vapaaviikkoja kurssin aikana), joten käytettiin aika hyväksemme ja kierrettiin halleja. Ajettiin Ruusulantien vanhalle hallille, käytiin vähän kävelemässä, hypättiin autoon ja ajettiin pois. Molemmat plikat olivat täysin kummissaan, mutta ilman sen suurempaa showta hyppäsivät autoon. Sama tehtiin Renkomäen hallilla, pieni lenkki, takaisin autoon ja pois. Sitten tultiinkin Vipusenkadun hallille, jossa Elvillä oli siis rallytreenit ja kas kummaa, tehtiin pieni lenkki ja palattiin autolle, jonne Venla hyppäsi tyytyväisesti kyytiin ja Elvi samaten. Ei mitään itkupotkuraivaria, ettei päässytkään halliin, vaan Elvi oli yllättäen aika hämmästynyt, kun pyysinkin sen rataantutustumisen jälkeen takaisin ulos autosta ja lähdettin treenaamaan. Mutta rauha oli maassa.

Onneksi sitä rauhaa ei kauaa kestäny, sillä hallissa toisella puolikkaalla oli agilitytreeni käynnissä. Tekihän Elvi hullun hyvin töitä, päästiin jopa kerran rata läpikin, mutta se oli sitten liikaa, kun toiselta puolelta kuuluikin kovaäänisesti estekäskyjä ja koiran intoilua. Eipä Elvin kanssa edes kannata tehdä mitään rallya, kun se on agilitymielentilassa, joten sain ottaa Venlan vielä kokeilemaan onneaan. Venlalla on luomuseuraaminen ja sen avulla pitkälle pärjättiinkin tuossa ALO-luokan radalla, melkein tuli pieni into rallyn treenaamiseen myös Veen kanssa. Taidetaan kuitenkin raivata polku ensin Elvin kanssa valmiimmaksi. Kisat muuten taas lauantaina!

Venlaakaan ei sentään ihan kokonaan unohdeta, vaikka Elvillä kisoja ja menoja taas alkaa kevään tultua ollakin. Käytiin Salpausselän kennelpiirin ja paikallisen 4H-yhdistyksen järjestämässä hyväntekeväisyysmätsärissä Lahden Jokimaan raviradan parkkiksella. Kaikki pennut, isot ja pienet, olivat samassa, mutta eipä Venlaa haitannut lainkaan. Hienosti esiintyi ja hyvin käyttäytyi, seisominenkin sujui kuin vanhalta tekijältä, olihan alla tietysti yksi mätsäri jo entuudestaan ;) Lähemmäs kolmekymmentä pentua, joten ei kyllä mitään sijoitusta odotettukaan, yllärinä tuli jo punainen nauha, sillä kisattiin vanhempaa hyvin esiintyvää snautseria vastaan. Oikein pätevä pentu pääsi sitten palkaksi kehien jälkeen leikkimään Tilda-mäyräkoiran kanssa, mukana myös Elvi ja porukan mummeli, karkeakarvainen pikkumäykky Fazu.

Kuvia sieltä täältä ja tuolta.