sunnuntai 15. tammikuuta 2012

Kisareissu

Lähdettiin tyttöjen kanssa Riihimäelle lauantaina. Sinne jätimme Sagan Sofian hoteisiin, kun itse suuntasin Elvin kanssa Hyvinkäälle JANKK:n kisoihin. Kolme starttia, joista ensimmäinen seitsemän aikaan illalla ja viimeinen puoli kymmenen aikaan. "Hieman" myöhäiset kisat siis.

Ahdistaa kisapaikalla.
Elvi oli tosiaan ensimmäistä kertaa sisällä hallissa koko ajan odottelemassa ja rähinä olikin päällä. Jätin sitä paljon yksin ja silloin se odottelikin hiljaa. Kaikki radat olivat helpohkoja, ainut vain, että jokaisella radalla mentiin kymmeneen kertaan eri putkiin. Putkihullun ratoja siis. Ensimmäisellä radalla Ee oli ihan sekaisin ja kävi putkiin käsiksi. Kolme kieltoa (eri putkilta) ja näinollen hyl. Toka radalle päästin Elvin jo sermin takaa irti, niin kuin treeneissäkin kentän laidalla. Juoksihan se vähän matkaa radalle päin, mutta tuli heti innolla sivulle ja odotti nätisti lähtömerkkiä. Tällä radalla piti mennä putkensuuhun, joka oli puomin vieressä. Käytännössä makasin puomin alakontaktilla niin ettei Elvi sitä voinut mitenkään nähdä ja silti, silti se otti hylätyn kipuamalla metrin verran puomia. Riehuttiin väliajoilla ulkona parkkiksella ja Elvillä oli ulkona kyllä superkivaa. Tosi vastaanottavainen muutenkin (ulkona) ja siirtymisissä, mutta sisätilassa muiden koirien riehuminen oli ihan järkkyä. Inasen tokoiltiinkin selkä kenttää kohden ja Elvi teki hienoa yhden askeleen seuruuta. Pieni yninä oli päällä koko ajan, kun olisi halunnut jo huutamaan kaikille.

Ei päästy tekemään ennen ekaa tai tokaa rataa mitään lämppäesteille, mutta ennen kolmatta rataa viimeisetkin maksit olivat lähteneet pois jaloista ja päästiin Elvin kanssa esteille. Tehtiin pientä pyörittelyä ja revitettiin hihnaa palkaksi. Kolmannelle radalle oli siis hyvä mieli hyllyistä huolimatta. Ja rata oli helppo. Mutta eihän se meidän tulokseen vaikuta millään tavalla. Rimat oli 25 sentissä eli todella matalalla ja Elvi tiputti kaksi rimaa. Kymppi aliaikaa, sijoitus 9.

Että eipä kyllä Elvin kisasaldolla mitään hurrata. Ja tämän ansiosta Elvin kisaaminen jääkin nyt tähän. Nyt keskitytään treenaamiseen ja älyn kasvattamiseen.

Skotti <3
Kisapaikalta ostettiin myös (tarjouksesta tietty!) Sagalle lahjaksi upea punainen skottiruutuinen mantteli. Elvillekin olisi haluttu samanlainen sinisenä tai vihreänä, mutta kumpaakaan ei ollut valikoimissa, punaisen lisäksi löytyi vain ruskeaa, joka oli niin aneemisen väristä ettei suostuttu sellaiseen (plus, että koko oli väärä). Mutta tämä manttelihan on sitten Sagalla vain paukkupakkasia ja cityulkoilua varten, muuten käytössä on tietenkin villaslipari!

Pikkuskotti oli ollut ihmisiksi hoidossa (eikä tehnyt mitään tarpeitaan sisälle, kuulemma), enimmäkseen hiljaa hissukseen ollut oma outo itsensä. Yömyöhään sitten vielä hoitotädin + kumppaneiden kanssa juotiin teetä ja parannettiin maailmaa. Ee ja Ässä ottivat sen aikaan rennosti sohvalla ja korissa retkottaen, kunnes koittikin yöllinen kotimatka. Oltiinhan me kuitenkin jo kahdelta yöllä perillä omassa kodissa!

Huomenna Elvin viikkotreeneihin ja rimojentiputtelutoruminen otetaan käyttöön. Katsotaan onko mitään vaikutusta. Kaikkinensa kisafiilikset voisi tiivistää parhaiten sanomalla... leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä!

3 kommenttia:

  1. No mistäs mä varmaks tiedän, vaikka pimittäisit multa tietoa ;) Oon siis vieläkin shokissa siitä, että Saga on ollut monen monta tuntia vieraassa paikassa hoidossa ja ollut ihmisiksi :D

    VastaaPoista