Helleaalto

Oli erikoista huomata, että peko-treenien osallistujamäärä oli aivan minimissään, kun Venlan kanssa hurautettiin keskelle metsää. Liekö sitten suurimmalla osalla ollut jotain muuta tekemistä vai olivatko vain helteen vuoksi jääneet pois. Itse ainakin ajattelen asiaa niin, että mieluummin näen ja koen treeneissä, miten koira toimii helteellä, missä sen raja menee ja miten sitä rajaa pystyy hallitsemaan, kuin esimerkiksi kokeessa tai vielä pahempaa, tositilanteessa. Kyllä ne mummot ja muut ihmiset voivat yhtä hyvin hellelukemissa kuin pakkasessakin kadota.

Venla oli jotenkin yli-innoissaan. Kun parkkeerasin auton, alkoi ihan järkyttävä kiljuminen kurkku suorana. No, ainakin tykkää! Kahdella maalimiehellä mentiin, kun vain kaksi oli tarjolla. Otettiin näkölähtö eli Venla näki, että kaksi ukkoa lähtee piiloon. Ensimmäiselle Venni lähti tuttuun tapaansa täysiä ja löysi taas maalimiehen nopeasti. Oli louskuttanut jonkin aikaa, mutta sitten lähti ääntäkin ja hyvin kuului hieno sarja. Saatiin maalimies pelastettua ja lähetin Venlan uudestaan töihin ja kuin ihmeen kaupalla Ven lähti uudestaan kuin ammus hommiin! En tiedä oliko yli-innokkuuta vielä jäljellä vai auttoiko oikeasti näkölähtö noin paljon, mutta töitähän se teki, vaikka ensimmäinen maalimies notkui matkassa mukana.

Etsintäsuunnitelmani oli huono ja käytiin aluetta läpi ihan väärästä suunnasta, minkä vuoksi tulikin vähän pidempää lenkkiä kuin oli tarkoitus. Senhän sitten huomasikin Venlasta. Vauhti ja jaksaminen hiipuvat yllättävän äkkiä. Toki nyt oli myös kuumuudella osuutensa asiassa, mutta väitän, että tuon koiran fyysinen kuntokin voisi olla paljon parempi kuin mitä se nyt on. Onneksi on kesä ja pururadallekin koirilla pääsy, joten voidaan Venlan kanssa yhdessä juosta ja kohotella kuntoa.

Löydettiin tottakai myös toinen ukko, mutta siinä päästiinkin sitten uuteen tilanteeseen eli minä näin ukon, koira näki ukon ja koira näki myös että minä näin ukon. Vaikka jatkoin kävelyä niin kuin en olisi mitään nähnytkään, Venla kävi maalimiehen (ensin pussailtuaan......) eteen istumaan ja tuijotti minua. Tuijotti maalimiestä. Tuijotti minua. Odottelin sitten jonkin kymmenen metrin päässä, selin Venlaan, että sieltä tulisi ääntä ja louskutuksen jälkeen annoin luvan palkata ensimmäisestä piippauksesta. Tätä siis treenataan niin ikään lisää eli näkyviä maalimiehiä! Mutta se on sanottava, että sitkeästi nuo napottaa maalimiehen luona, eikä esimerkiksi tule hakemaan minua/jätä maalimiestä hajujen takia tmv. vaikka painostankin kävelemällä poispäin.

Tehtiin sitten vielä yksi ilmaisuharkka, ettei tuo jäisi viimeiseksi muistikuvaksi ilmaisusta eli yksi ukko näkölähdöllä piiloon. Into oli taas niin kova, että Venla meinasin juosta jopa maalimiehen ohi, kunnes tajusi, että ahaa, niin joo, sehän piti nenää käyttämällä etsiä. Löysi maalimiehen ja louskutuksen jälkeen alkoi kunnon haukku. Hyvä suoritus ja kotia kohti! Meillä on kyllä hurjan mukava treeniporukka kaikenkaikkiaan, jopa näin pienellä jengillä homma toimii ja kaikki saavat haluamansa treenin. Pienellä porukalla treenatessa vielä plussana se, että päästiin ihmisten aikoihin kotiin!

Seuraavalla kerralla tehdään sellainen treeni Venlalle, että ensimmäinen maalimies onkin pitkällä. Koitetaan sillä valjastaa Venla tekemään pitkäjänteisempää työtä ja opettelemaan itse oman innokkuuden säätö oman jaksamisen mukaan.

Hyviä pointteja:
-innokas ja tarkka etsintä
-ei jätä maalimiestä
-kohtalaista irtoamista
-hyvä lähtö toiselle maalimiehelle

Kehitettäviä pointteja:
-ilmaisun aloitus, ei louskuteta!
-kyykyssä olevien maalimiesten koskettelu/pussailu on kiellettyä!!
-ohjaajan etsintäsuunnitelman teko