Veto pois!

Tytöille tuli esitettyä kysymys: "Mennäänkö ulos?"

Pakkasta oli aamulla melkein -30 astetta, päivällä mittari näytti enää -15, joten vaatteet niskaan ja metsälenkille kuluttamaan energiaa! Se on jännä, miten koirat kestää kylmää eri tavalla. Elvi esimerkiksi ei niin välitä pitää mitään takkia (vaikka laitankin sliparin, koska tukkaa ei  vieläkään ole), mutta tassut jäätyy heti ja kun niitä paleltaa, Elvi ei enää kävele minnekään. Tossut jalkaan ja matka jatkuu täältä ikuisuuteen.

Saga ja Hilma ovat kaljua osastoa, joten takkia on oltava. Sagalle riittää hyvin villaslipari, Hilmalle vielä sliparin päälle jotain tuulepitävää niin hyvä on. Näistä kummatkaan eivät tarvitse tossuja. Jos seistään pitkän aikaa paikallaan, voi tassut alkaa nousemaan, mutta kummatkin osaavat lähteä siinä tapauksessa liikkelle.

Ja sitten onkin Tellervo. Paksu, pitkä ja monikerroksinen tukka takaa sen, että siperiankestävä koira on syntynyt. Takitta ja tossuitta Tellervoinen juoksee menemään pitkin lumihankia ja on vielä onnellinenkin.

Kierrettiin tuttu puropolku ja kun palattiin kadulle, vastaan tuli kolmen koiran kopla. Tellervolla on suuria ongelmia kohtaamisten kanssa, joten kiitin onneani, että vastaantulija väisti koirineen autotielle. Tellen riuhtominen ja rähinä ottivat minua taas henkisesti voimille, joten kävin viemässä pikkukoirat sisälle lämmittelemään ja puin Tellervolle kuonopannan.

Tellervo yrittää välillä käpälällä saada kuonopantaa pois, mutta lopettaa pyristelyn komentamalla. Kuonopannan avulla Telle kävelee nätisti vierellä, toki käy haistelemassa ja tekee tarpeensa, mutta poukkoilu, risteily ja ihmeelliset nykimiset loppuvat heti, kun ottaa kuonopannan käyttöön. Välillä Telle tosin tuntuu unohtavan, että kuonopanta on päässä ja lähtee kiihdyttämään. Kiihdytys loppuu valitettavasti heti kuin seinään, kun kuonopanta kääntää päätä sivulle. Todella näppärä keksintö ja apuväline aran adhd-koiran kävelyttämiseen ihmisten ilmoilla.

Elvin monitoimihihna oli myös kuonopantaulkoilutuksessa oiva valinta. Toinen pää kiinni kaulapannassa, toinen kuonopannassa. Näin hihnan pituus pysyy sopivana eli Telle pysyi mukavasti vierellä kulkemassa.





Ja loppun vielä Elvi söpöilyilme, osa 2. Tämä on siis se Elviiran kuuluisa luimistelu, kun se tuijottaa jotain I-H-A-N-A-A. Ilmeen saavat aikaan vieraat, lapset, viheltäminen, aivastaminen... lista on loputon ;)