Kiertomatkailua

Viime viikko vietettiin talvilomaillen vanhempieni luona. Lauantaina lähdettiin lomailun jälkeen aikaisin liikenteeseen, nimittäin Elvin ensimmäiseen starttiin. Lempäälässä Elviira tiesi jo parkkiksella, mitä me ollaan tultu tekemään ja psyykkasi itseään ylikierroksille. Tuomarin mittauksessa Elviiralla oli veto jo pahemman kerran päällä kentälle ja rähisi tottakai kaikille vastaantuleville, kehtasivatkin olla Elviiran agilityhallissa. Ehkä Evin mielentilasta kertoo myös jotain se, että Ee oksensi autoon odotellessa vuoroaan ja yritti kuristautua hihnaan lähestyessämme kenttää ja omaa vuoroamme.

Itse rata oli varsin suoraviivainen; ensin suorassa linjassa aita, rengas ja L-putki, joiden jälkeen matka jatkui taas suoraviivaisesti aidan kautta kepeille, pussiin ja aidan kautta puomille. Ennen puomia oli ainoa puolenvaihto koko radalla. Puomin jälkeen suoraan aita, takaakierto aidalle, suoraan keinulle, kaksi aitaa ja nousu a:lle. A:n jälkeen muuri ja taas L-putki, jonka jälkeen olikin loppusuora eli kaksi aitaa.

Elviira ei karannut alussa ja koska en tarvinnut etumatkaa, lähdettiin melko lähekkäin. Aita, yllättäen rengas ja putki menivät ihan mallikkaasti. Sitten aidan kautta juostiin keppejä päin, hyökättiin sivulla istuvaa ratahenkilöä kohtaan, koitettiin uudestaan keppejä, mutta Elviira ei reagoinut edes omaan nimeensä veren kiehuessa. Jätettiin kepit välistä, jatkettiin pussiin, aidoille ja puomille. Meno oli töksähtelevää ja kaukana hallitusta tai sujuvasta, mutta taistelimme (molemmat huutaen niin paljon kuin keuhkoista lähti ;) ) keinulle, joka ei ehtinyt laskemaan yhtään, kun Elvi juoksi sen yli. Etujalat säilyivät onneksi ehjinä ja jatkoimme matkaa aitojen kautta a:lle. Sitten Elviiraan iski laiskuus tai ymmärtämättömyys ja näin lentelivät muurin palikat, kun minijyrä puski juosten esteestä läpi. Ja viimeiset kolme estettä olivat taas ihan ok. Tuloksena siis se haettu HYL. Mutta tästä sen huomasi, miten kisatilanne nostattaa Elviiran kuumenemista ja kierroksia entisestään. Pakko siis jatkaa sekä fyysistä että henkistä treenaamista ja jatkaa starttien yrittämistä, jos ei suosiolla niin sitten väsyttämällä ;)

Lempäälästä kiersimme Lahden kautta pakkaamassa eri matkatavaroita viikonlopun kiertomatkaa varten ja näin lähdimme Turkuun. Sunnuntaina kävimme koirahierontaopissa (ja samalla saimme myös ravitsemusoppia) ja maanantaina saimme uskomattoman hyvää trimmausopetusta. Treenikappaleena toimi Elviira ja yllättäen kyllä, Elviirastakin tuli jopa westien näköinen! Itse sain lisää pontta ja tietoa sekä käytännön näppituntumaa tuon tukkamallin muotoiluun. Turusta jatkoimme sitten trimmauskoulutuksen jälkeen vielä Tampereelle ruokaostoksille. Tämän jälkeen pääsimme vihdoinkin takaisin Lahteen reilun 700 kilometrin kiertomatkan jälkeen.

Jo 10 viikkoisella Sagalla oli paljon uusia kokemuksia tällä matkalla. Autoilu sujuu jo kuin vanhalta tekijältä, hihnassa kävely on hauskaa niin kauan kun ulkona tarkenee (mutta sisälle on silti mukavampi juosta), kotiportaat noustiin jo itse ylöspäin kotiin tullessamme, mutta mieluisin kokemus Sagan mielestä oli ehdottomasti uusien ruokalajien maistelu. Uudet vieraat sisätilat eivät haitanneet lainkaan, meno oli samanlaista kaikkialla ja jos väsytti, ei muuta kuin neiti selälleen keskelle huoneen lattiaa ja pienet torkut väliin. Mikään ei tunnu hetkauttavan tätä pientä menijää! Hyvin määrätietoinen ja itsevarma skotinpoikanen :)