Agitreeneissä

Tänään päästiin tuuraajaksi Nauravan koiran viikkotreeneihin. Tarkoitus oli alkeisryhmään osallistua Venlan kanssa, mutta mutkien kautta päädyinkin treenaamaan Elvin kanssa. Rata ohessa.

Alku oli huippuhieno, ennakoivalla valssilla kolmosputkeen. Sitten olisin niin kovasti halunnut tehdän päällejuoksun muurille, mutta puolipakotettuna luovuin siitä ajatuksesta ja tehtiin nelosen jälkeen persjättö ja sama kutosen jälkeen. Elvi roiski muurin palikoita niin törkeästi koko treenin ajan, ettei mitään järkeä. Mutta kun on kiire, niin on kiire. Ja kun kartturi vielä ohjaa kiireellä, niin ei helpota.. Superhieno lähetys kasihypyn takaakierrolle (ai että kun malttaisin Venlallekin opettaa yhtä vahvan takaakierron!), hienosti malttoi hypätä väljän renkaankin ja kovalla vauhdilla puomille. Juoksukontaktit joka kerta, jes.

Heitto 11-hypyn takaakierrolle jälleen ihan super ja sitä jäinkin ihailemaan, jolloin olin jo jatkosta myöhässä. Aikaisempi liikkellelähtö ja meno 15-putkeen asti oli sulavaa. Sitten 17-muurilta olisin tehnyt niiston 18-hypylle, mutta muurin ohjaus jäi tällöin vajaaksi tai siis Elvi hyppäsi sen liian tiukkaan (ja palikat lensi), minkä vuoksi vaihdettiin siihen valssi ja toinen 19-putkelle. Myönsin kyllä, että yritän aina vältellä valsseja, sillä todella usein epäonnistun niissä ajoituksellisesti ja saan tuntea sen jaloissani, kirjaimellisesti.

Homma toimi ja matka jatkui, taas 20-muurin jälkeen valssi ja oikea-aikaisesti ohjattunahan Elvi suorittaa senkin melkein maltilla. Siitä kepeille, 23-hypyn jälkeen jälleen valssi ja törkeän upean hienon mahtava niisto 25-hypylle. Ja rima pysyi ylhäällä!

Kaikkinensa mukava rata, sai juosta, ohjata ja vähän vääntääkin. Paikoitellen tuntui (ja ilmeisesti myös näytti) erittäin hyvältä! Harmi vain, että mokasin sitten muutamat kohdat, joista on taas reijät jaloissa muistona... mutta päällimäinen fiilis oli kyllä superhyvä! Hiki virtasi ja Elviira oli hieno, eikä varonut yhtään mitään tai ollut muutenkaan kipuisen tai vaikean oloinen. Tukkaa vaan ihan tolkuttomasti kropassa. Täytyy ottaa oikein rankalla kädellä trimmaten ennen juhannuskisoja, että lyllerö jaksaa sielläkin sitten lyllertää, agirodusta nyt puhumattakaan!

Ehdottomasti mennään toistekin Lotan oppiin tuurauspaikalle. Oman hallin (ja treenimahdollisuuden) puuttuessa täytyisi Venlankin kanssa vain mennä ja opetella agia muualla. Hirveä agikutina, johon tarvittaisiin helpotukseksi vain itsenäistä treenimahdollisuutta ja paljon. Kisakutinaa sentään lievennetään Elvin kanssa kisaamalla.

Nyt meillä jatkuu vielä pitkän viikonlopun ajan elämä hoitokoiran kanssa asuntovahteina. Tellervollakin on kaikki hyvin, kun saa olla kotonaan, vaikka mamma onkin hukassa.

Me ollaan ihan kiltisti kaikki!