torstai 12. syyskuuta 2013

Tokoa

Eräänä sumuisena aamuna lähdettiin Tuijan ja schapelauman kanssa treenaamaan tokoa Villähteelle. Sitten sainkin tietää, että Tuija oli suunnitellut, että pidetään kokeenomainen treeni ja katsotaan miltä ne liikkeet näyttää. Paniikki, apua, mut eihän me osata mitään!! Päästettiin kuitenkin koiruudet ensin leikkimään kentälle, että saatiin pahimmat virrat Elvistä purettua ja schapelauman lisäksi mukaan joukkoon tulivatkin aamulenkillä olleet mäykkykaverit Tilda ja Fazu.

Elvi, Jippo, Fazu, Ida, Tilda, Jeccu, Tuija, Cassu ja Venla.

Sitten käytiin Elvin kanssa töihin. Tehtiin paikkamakuu Jecun kanssa. Elvi meni Tuijan käskyllä maahan (mutta en sitä tietenkään ollut huomaavinaan ;) ) ja jäi nätisti Jecun viereen odottamaan. Vähän pää pyöri ja haisteli tuulia, mutta ei ollut levottoman oloinen. Pääasiassa tuijotti minua. Tuija kävi palkkaamassa Jecunkin välillä ja E pysyi silti. Sitten palattiin takaisin koirien viereen ja Elvi ponnahti istumaan. Heittäytyi uudestaan maahan ja sitten tuli käsky perusasentoon, jolloin nousi tietysti sivulle istumaan. "Ihan pientä" ennakointia ja tarjoamista, mutta muutoin olin kyllä tyytyväinen. Luulen, että se, kun kaveri makoilee vieressä, auttaa Elviä ymmärtämään, että tästä ei lähdetä mihinkään. Hyvä E!

Tämän jälkeen vuorossa oli seuraaminen kytkettynä ja vapaana. Ei mitään moitittavaa mun mielestä. Tuijan mielestä olikin sitten liian väljä perusasento, liian väljä seuruu ja olematon kontakti ;) Nojoo, ainahan tuota parantaa voi, mutta tällä hetkellä olen tyyväinen siihen, että kun pysähdyn, Elvi istuu tai kun liikun, Elvi kulkee vierellä käännöksineen. Kontakti on riippuvainen Elvin mielentilasta ja innosta. Lähtee usein niiiiiin helposti poikittamaan, kun pitää kontaktia yllä, että en ole sitä vaatinut. Kunhan sen verran seurailee, ettei jää alle, kun käännyn vasemmalle. Se riittää tällä hetkellä. Hienosäätöä siis tähän.

Liikkeestä maahanmeno on kohtalaisen varma liike Elvillä, kunhan se menee maahan ja kunhan ei ponnahda sieltä omatoimisesti ylös, kun tulen vierelle. Vähän valui käskyn jälkeen, mutta meni maahan ja pysyi siellä, eikä muistaakseni ennakoinut sivulletuloakaan lopussa. Hyvä E!

Luoksetulossa jätin Elvin ja kävelin PITKÄLLE. Pidemmälle kuin koskaan ennen. Ja sitten Tuija vielä odotutti liikkuroidessaan ennen kuin antoi luvan pyytää sivulle. Mutta hienointa ikinä, siellä se Elvi pysyi ja napotti rauhassa paikallaan! Jes! Luokse juoksi ihan kuuttina, jäi vinoon/kauas ja korjasi itse. Eli ihan pientä tarjoilua taas tässäkin.. Mutta toisaalta Elvillä on ollut niin pahoja lapaskohtauksia tokossa, kun ei ymmärrä ja paineistuu, joten melkein parempikin, että pysyy sitten toimintakykyisenä ja tekee vaikka temppuja. Kamalampaa se olisikin, jos se jähmettyisi eikä kävisi enää istumaan tmv.

Liikkeestä seisominen on arpapeliliike, joskus saattaa onnistua, joskus ei. Kovalla käskytyksellä SEISO ja jonkun askeleen valumisen jälkeen jäikin ihme ja kumma seisomaan! Hyvä Elvi! Eikä ihan hirveästi poikittanut karkuun, kun tulin takaisin vierelle. Vaikka se on kyllä suuri ongelma, johon on puututtava. Siis, että seiso tarkoittaa sitä, ettei yksikään jalka ota yhtäkään askelta minnekään. Liikkeen lopuksi ennakoi sivulle istumisen.

Hyppyestettä ei meillä ollutkaan tuolla kentällä mukana, joten sitä treenataan sitten toiste. Kaikkinensa yllättävän kivasti meni, vaikka hermojaraastavan paljon on kyllä vielä hommaa, että noista tulisi oikeasti varmoja liikkeitä kaikista. Mutta Elvi on Elvi, siitä ei pääse mihinkään. Innolla tekee, mutta koskaan ei tiedä, mikä päivä ollaan hillittyjä ja keskitytään, mikä päivä ollaan väsyneitä ja kiukkuisia ja mikä päivä ollaan kuin tulta ja tappuraa. Miten tylsää olisikaan treenata jonkun tasapaksun ja tasaisenvarman koiran kanssa. Westiet on kivoja!

Kiitos Tuijalle liikkuroinnista ja psyykkauksesta, seuraavalla kerralla tehdään kokeenomainen ilman palkkaa liikkeiden välillä! Ennen sitä taidetaan kuitenkin pakata pariin kertaan tokoreppu ja vaeltaa lähistön hiekkakentille pitämään ihan omia sulkeisia siitä, kuka käskee.

Kuukausi ensimmäiseen tokokokeeseen, iiiiiiiik!!! Onneksi jännitystä vähentää innostus siitä, että samassa kokeessa, samassa luokassa on myös toinen westie kisaamassa, mahtavaa nähdä muita tekeviä porkkanahäntiä kisakentillä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti