torstai 7. maaliskuuta 2013

Pelastuskoiraksi

Raportointi myöhässä, mutta tässä se tulee! Venlan ensimmäiset pelastuskoiratreenit käytiin katsastamassa tiistaina. Treeniporukka oli todella mukava ja parituntinen treeni meni kuin hujauksessa. Teemana oli taajamaetsintä ja häiriötä muilla koirakoilla riittikin, kun oli kaikenlaista lenkkeilijää ja hajua pitkin etsintäaluetta. Pääsin itse seuraamaan muiden etsintää ja istumaan maalimiehenä piilossakin, mutta illan huippukohta oli tietysti Venlan treeni.

Oltiin tyhjällä parkkipaikalla ja maalimiehet "siroteltiin" ympäri parkkipaikkaa näkösälle. Lähdettiin sitten sunnuntaikävelymeiningillä kävelemään maalimiesten ohi ja Venla tietysti ihmisonnellisena veti kaikkien maalimiesten luokse ja sai superpalkankin. Tosin mitä useamman kerran tehtiin, sitä vähemmän nami kiinnosti ja Venla palkkasi itse itseään luimistelemalla ja kiemurtelemalla maalimiesten kimpussa. No, ei ainakaan pelkää tai vierasta ventovieraita :)

Vaikeutettiin toisella kierroksella niin, että maalimiehet siirtyivät hieman piiloon lumikasojen taakse. Venla oli jo hokannut jutun juonen ja näki maalimiehet jo kaukaa ja juoksi vauhdilla luokse intoilemaan. Piilotettiin sitten vielä kerran maalimiehet vaikeammin kokonaan näkyvistä. Ensimmäisen Venla löysi kohtuullisen kivuttomasti, kun lähestyttiin sellaisesta kulmasta, että nähtiin kuitenkin maalimies. Toisen maalimiehen piilo olikin sitten superhaastava, lumikasan päällä, mutta kun vähän usutin Venlaa kiipeämään, lähti se innosta puhkuen hukuttamaan maalimiehen pusuihin. Viimeisen maalimiehen kohdalla nähtiinkin sitten superlupaava pelastuskoiranpentu, kun Venla laittoi puolessavälissä parkkipaikkaa nenän maahan ja lähti maalimiehen jäljen perässä kohti parkkiksen toista laitaa. Tosin parkkiksen laidalla olleen rakennuksen nurkalle päästyämme Venla ei jatkanutkaan eteenpäin, vaan olisi mennyt seinää pitkin ja todettiinkin, että maalimiehen haju kulkeutuikin tuulen mukana juuri kyseistä seinää kohden. Superhienosti siis jäljesti ja löysi tietysti maalimiehenkin, kun käännyttiin pois siitä seinää ihmettelemästä.

Suurin vaikeus Venlalle tässä vaiheessa oli tietysti se, että sitä mukaa kun löydettiin maalimiehiä, alettiin kaikki sitten laumana kävellä Venlan perässä ja Vee korvat luimussa sai onnellisuushepulikohtauksia, kun se tajusi kaikkien ihmisten olevan samalla lenkillä sen kanssa, jeeee! Eli hieman vielä vaatii keskittymiskyky kehitystä tuon pikkuneidin päässä. Tosin osansa siihen auttaa se, että Venla oppii tuon jutun juonen eli tekemään töitä itsenäisesti. Ensimmäiseksi kerraksihan tämä oli ihan jymymenestys!

Juteltiin ilmaisusta ja haluaisin kyllä kovasti haukkuilmaisun, mutta sillekin tuli tietysti vastustusta, kun kyseessä on pieni koira. Meinasivat, ettei haukku kuulu tietyissä maastoissa. Toinen vaihtoehto olisi rulla, mutta en tiedä tuleeko Venlalle koskaan sellaista kärsivällisyyttä. Haukkuessa Venla saisi jäädä maalimiehen luokse ja se pitäisi "vain" opettaa haukkumaan kaikelle ja pitämään etäisyyttä, kun taas rullailmaisussa Venlan pitäisi kyetä jättämään maalimies ja tuomaan rulla minulle.

Tätä nyt vielä pohditaan, mutta taidan silti pikkuhiljaa opettaa Venlaa haukkumaan käskystä, onhan se temppu sitten jos ei muuta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti