lauantai 3. tammikuuta 2015

Uiden uuteen vuoteen

Viime vuosi oli yllättävä ja kiireinen. Koiraharrastukset jäivät auttamattoman vähälle, loppuvuodesta kokonaan poiskin. Tottakai westiet ovat olleet mukana arjessa siinä missä tähänkin asti, mutta kaikki niin sanotusti ylimääräinen oli vain pakko karsia pois.

Nyt ollaan uuden vuoden puolella ja on aika laittaa asioita taas tärkeys- ja arvojärjestykseen. Tehdä asioista, jotka rikastuttavat elämää. Eli koirajuttuja!

Tavoitteita tälle vuodelle on paljon, mutta suurin tavoite on tehdä aikaa koirien kanssa puuhastelulle ja siitä tämä vuosi olikin hyvä aloittaa. Tänään käytiin vihdoinkin testaamassa Tampereen koirauimala Nokialla. Viime uinnista koirauimalassa onkin aikaa, viime vuonna ei nimittäin käyty kertaakaan, liekö siis toissavuonna tai sitä edeltävänä viime käynti. Tästä uinnista tuli siis parivuotiaan Venlan ensimmäinen.

Kun tultiin lämmitettyyn teollisuushalliin, jossa uimala toimii, siellä oli parikin porukallista koiria sisällä kohtalaisen pienessä tilassa eli hälinää ja hulinaa riitti. Molemmat westiet ottivat todella lungisti, niin kuin yleensäkin. Alkupesun jälkeen päästiin altaalle ja Elviira laitettiin Venlan kanssa samaan aikaan veteen rampilta. Elvi menikin kuin vanha tekijä, vaikka uudessa paikassa oltiin. Venla ei ole mikään uimari järvessäkään. Tykkää kahlata ja noutaa leluja, mutta ei muuten uiskennella, joten tuo uiminen altaassa oli pikkuneidin mielestä vielä pahempaa. Jouduinkin siis keskittymään aika paljon siihen, ettei Venla kiipeä laidan yli pois altaasta, vaan ui rauhassa ja poistuu sitten liuskan kautta takaisin altaan laitamille. Yhtäkkiä sitten huomasin, että Elvi on jo kääntynyt takaisinpäin, enkä ehtisi millään rampille kutsumaan sitä oikeasta kohdasta pois altaasta. Huoli oli turha, sillä hetken päästä Elvi kurvasi suoraan oikeasta kohdasta rampille, kiipesi altaan laidalle ja hieman polleana päivysti kuivalla maalla. Luonnonlahjakkuus ja uimamaisteri, joo joo, tiedetään! Elviira kävi noutamassa lelujakin vedestä, mikä on melko harvinaista. Venla saatiin lopuksi rentoutumaan pakkouiton jälkeen kunnon vetoleikeillä Elvin kanssa. Eikä sillä ollut mikään kiire pois uimalasta, itse uimisesta ei vain välittänyt.


Kotona Venla, Elviira ja mukana ollut Tellervo-tibbe vetivät vielä kunnon kuivattelupainit, iltapalat ja nukahtivat omiin nurkkiinsa. Fyysisesti ja henkisesti väsytettyjä eli onnellisia koiria :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti