lauantai 17. maaliskuuta 2012

Saalispalkkauskoulutus

Käytiin saalispalkkauskoulutuksessa (kouluttaja Jessica Ristimäki) kotihallilla. Tai lähinnä minä kävin, Elvi istui autossa ja omalla vuorollaan riehui vähän pallolla ja istui paikallaan piippaamassa. Päivä oli pitkä (tai tuntui todella pitkältä, sillä olin syväjäässä jo ensimmäisen tunnin jälkeen, vaikka vaatetta oli ja naapurikin lainasi vilttiä), joten ajatus ei kulje nyt ihan viimeisen päälle, että pystyisin referoimaan Jessican oppeja, mutta Elvin puolituntisesta ja pätkästä jaksanen kertoa.

En tokikaan kaikkia koiria varmastikaan nähnyt/seurannut tarkasti, mutta siitä mitä näin, Elvi oli kyllä ehdottomasti korkeimmassa vireessä. Enkä tarkoita tätä siis hyvällä, muiden rauhallinen käytös ja "käy siihen"-odottelut olivat kadehdittavia. No, Elvi tosiaan siis höyrysi ja halusi päästä agilityn kimppuun. Ensimmäiseksi käsiteltiin tuo kuumuuskysymys. Elvihän käy lämpöisenä koko ajan kun treenataan, mutta alku on aina hankalin ennen kuin Ee kerää itsensä ja rauhoittuu. Jessica oli sitä mieltä, että ei sitä auta roudata pois paikalta, kun se käy kierroksilla, sillä korkeassa vireessä olevan koiran muistijälki on lyhyt eli se ei opi siitä tilanteesta mitään. JEEE! Vihdoinkin joltain tuli tämänsuuntaista kommenttia, tähän mennessä kukaan ei ole uskonut, kun sanon, että se ei auta vaikka veisin sen tuhat kertaa pois sieltä hallista, se on aina yhtä kuumana. Ehdotus olikin, että Elvi saisi purkaa itseään ennen radalle/tokokentälle menoa. No, Jessica ehdotti ensin leikkiä ja tottakai kyllä Elvi leikkii, jos alan riepottamaan palloa, mutta muutaman toiston jälkeen Elvin kiinnostus leluun putoaa täysin. Tämän sanottuani Jessica ehdotti sitten, että jos tekisin jotain nopeatempoista, josta palkka pallolla ja uudestaan ja näin vähän aikaa, kunnes rauhoittuminen tapahtuu. Esim. muutama agieste ennen tokon tekemistä (tyrmäsin tämän tosin heti, Ee palkkautuu agilla), siivekkeen kiertoja, pyörimistä tai muita temppuja. Ehdottomasti kokeilun arvoinen juttu. Ja tämä höyryjen poisto ennen kuin Elvi on täysin menetetty tapaus (eli ensin pihassa, sitten hallin oven edessä, sitten eteisessä, sitten vasta radan tuntumassa.

Sitten päästiin Elvin noutokysymykseen. Ensinnä käytiin läpi ihan vain käskystä jonkun esineen hakemista (sillä koiran kanssa leikkiessä on Jessican oppien plus maalaisjärjenkin mukaan kolme kohtaa, luvalla leikin aloittaminen, irroittaminen ja lelun tuominen). Jessica suositteli, että tekisin Elvin kanssa narutetuilla leluilla sitä, että vetäisin lelua aina liikkeelle juuri kun Elvi on ottamassa siitä kiinni (elävä saalis kuollutta mielekkäämpi), mutta kun sain Elvin nostamisongelman selvitettyä, ehdotti Jessica pitämään kiinni lelusta ja vetämään sitä itselle, jolloin Elvillä pysyy ote kunnollisena, mutta silti se ikäänkuin tuo lelun minulle. Samaa sitten molemmista päistä narutetuilla leluilla jne. Pointtina siis, että kun lelussa on pieni veto päällä, Elvillä pysyy parempi ote, eikä se niin herkästi halua päästää siitä irti. Näillä siis mennään eteenpäin.

Elvin "tehdään jo, tehdään jo"-komennushaukku sai sellaista kommenttia, että jos Ee ei ole käskyn alla, senkus haukkuu, jos on käskyn alla, ei hauku. Kaikkinensa siis Jessica suositteli käyttämään sanallista palautetta enemmän. Tokaisin sitten, että Elvi kyllä luulee, että hyvä tarkoittaa samaa kuin vapaa, mutta koutsi oli sitä miltä että so what, niin saattaa käydä alussa, kyllä se nopeasti oppii, että sitten vasta on vapaa kun pallo lentää. Hauskintahan oli siis kuitenkin se, että Jessica puhui moneen, moneen otteeseen malistaan samassa lauseessa Elvin ongelmien kanssa. Onko siis mikään ihme, että jos minun olisi otettava belggari, ottaisin ehdottomasti malin. Elvi on kyllä mahdottoman monipuolinen valkoinen länsiylämaanterrieri, jota on kehuttu noutavasta lintukoirasta, paimenkoiran kautta palveluskoiraan ;)

Hyvää pohdintaa ja loistavia vinkkejä saatiin taas reppu täyteen, jes! Kuuden tunnin oleilun jälkeen päästiin vihdoin takaisin kotiin ja yllättäen kyllä, sekä Elvi että Saga olivat täysin poikki autossaistuskelupäivän jälkeen. Een kanssa tehdään tänään vielä takaosan treeniä (kurssilla oli muuten yksi espanjanvesikoira, jonka perusasentoon tulo olisi pitänyt laittaa videolle ja sitten näyttää sitä videota Elville opetusmielessä, loistavaa takapään hallintaa!). Huomenna lähdetäänkin sitten koko porukka Tellervon erkkariin (tai siis Elville ja Sagalle tulee toinen päivä autoilua), johon minä pääsen ensimmäistä kertaa esittämään tibbeä.

2 kommenttia:

  1. Onneksi en tullut Cassun kanssa, kerrankin mun ei tarttenut hävetä sen möykkää ja intopiukeutta :)) Olisi ollut kyllä mielenkiintoinen teidänkin juttu nähdä, ei vaan tosiaan enää kyennyt jäätymiseltä jäämään. Ihan fiksulta toi purkaminen kuulostaa Elvin kohdalla kyllä.

    VastaaPoista
  2. Mut Cassuhan on varsin hillitty ja viileä ;) Eipä meissä tosiaan mitään kattelemista ollut, lähinnä vaan juteltiin ja Elvi yritti välillä piipata tai mouruta jotain omia äänitehosteitaan (ja tietysti tuijottaa söpöilevästi Jessicaa, että jos vaikka olisi sittenkin päässyt vähän aksaamaan :D). Täytyypä laittaa uudet opit käytäntöön jahka aletaan taas käymään hallilla ihan kaksistaan treenimielessä.

    VastaaPoista