Perjantaina pääsimme vihdoinkin oman seuran omiin viikkotreeneihin agilityn osalta. Ratana oli yksinkertainen (tosin Elville vaikea) rata, jossa sai juosta ihan kiitettävästi. Alussa oli pitkä suora; aita, rengas, pituus, kaksi aitaa ja tämän suoran päässä u-putki. Putkeen ei kuitenkaan pitänyt mennä vaan piti ottaa viimeisen aidan viereinen aita kiertäen ennen kuin mentiin putken toiseen päähän. Yllättäen kyllä, tällä suoralla ja tuossa 180 asteen käännöksessä ei mikään tuottanut meille ongelmia. Elvikin haki todella nätisti renkaan molemmilla kerroilla ja kuten kouluttajakin yritti toitottaa, se reagoi todella nopeasti sanomisiini. Putken jälkeen oli suoraan eteenpäin kaksi aitaa (ja looginen seuraava este A, johon Elvi ei kuitenkaan missään vaiheessa langennut) ja 90 asteen kulmassa seuraava aita, jonka jälkeen suoraan yksi aita, tosin se piti ottaa takaa ja samalla tehdä sylkkärinomaisesti käännös siellä aidalla koiran kanssa. Elviiran kanssa on ehdottomasti pakko tehdä lisää sylkkäritreeniä (HITAASTI ja MATALALLA), tuo kun ei millään haluaisi kääntyä poispäin. Aitojen jälkeen tuli vielä putki, A ja kepit. Ja näitä ongelmia en viitsi edes kommentoida. Sanottakoon vain, että treeniä, treeniä, treeniä.
Positiviista: ok vauhti, osittain ok kuuntelu, napakymppi rengas
Vaatii harjoitusta: sylkkärit ja ylipäätään ehkä käden seuraaminen, kartturin kroppatyöskentely, alakontaktit, kepit, irtoaminen...
Treenien kautta jatkoimme matkaamme viikonlopun viettoon vanhempieni luokse ja Elviira pääsi viihdyttämään taas kasvanutta tibbevauva Tellervoa. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti