Ulkoilun iloa

Vihdoinkin oli (auringossa) lähestulkoon helle! Vain -15 astetta! Otimme ilon irti Elviiran kanssa ja lähdimme lähipellolle vaeltamaan. Elviirakin riemuitsi varsinkin lumipesusta ja tuijottelusta, kuten kuvista voi päätellä ;)

Tänä talvena kovassa käytössä kulunut villaslipari oli jälleen ihan ehdoton varuste. Tossut jätimme kotiin, sillä niillä tuppaa olemaan tapana irrota riehunnassa pellolla ja sitten minä saan uida polvia myöten lumihangessa niitä hakemaan, kun Elviira kirmaa iloisena hangen kannattelemana. Viime talvena Elvin vakiovarusteisiin kuului vielä tummansininen villahaalari, mutta se kutistui käytössä pituussuunnassa liian lyhyeksi. Teollisesti valmistettuja massatuotteita ei Elviiralta löydy, ei edes talvea tai kurakelejä varten, koska Ee on virallisesti väärän kokoinen. Joko puku on liian iso ympärysmitaltaan tai sitten käy selkä/lahkeet liian lyhyeksi. Neulottu villaslipari toimii kuitenkin mainiosti talvikeleillä ja tekeillä on vielä pitkävartiset villatossutkin, kunhan vain löytyisi se pieni hetki aikaa ommella kiinnityskumpparit niihin kiinni. Mutta siitä projektista lisää käsityöblogissani.

Kotiin päästyämme Elviira vietti tunnin sanomalehtipaperin vieressä istuen ja yökkäilen, ikään kuin kurkkuun olisi jäänyt jotain kiinni. Nyt neitonen nakertelee tuossa luuprojektiaan, joten eiköhän tämä ollut vain jokin lyhytkestoinen häiriö.