Käytiin tänään Hilman, Tellervon ja Elviiran kanssa Kana-areenalla treenaamassa. Järkyttävintä kolmen koiran kanssa treenaamisessa on se, että sitten ei osaa enää ohjata ketään, kun kaikkia pitää ohjata eri tavalla. Ensin treenasivat Hilma ja Tellervo, viimeisenä Ee. Tellervo oli enemmän kotonaan kuin Vaun hallilla, joten treenaaminenkin sujui hieman paremmin, vaikka vire onkin melko alhainen. Lopussa tuli parin haukkuvan koiran häiriö, johon Tellervon vähäinenkin keskittymiskyky katosi ja jätettiin treeni loppusuoran jälkeen siihen. Eipä Tellervon treenistä muuta mainittavaa, menee minne viedään, ei etene juurikaan ja takaakierroissa on hakemista. Treeniä, treeniä.Hilma teki ihan kivalla vireellä, hidashan se on, mutta into oli kova. Suureksi ongelmakohdaksi osoittautui kasin hyppy, ohjasin oikealta puolelta ja lähdin kääntämään omaa ohjausta ennen kuin Hilma oli hypyn jälkeen lähtenyt kiertämään seinän puoleista aidansiivekettä ja tuli jenkkityylisiä takaisinpäinhyppyjä. Kun vauhti oli niin hidas, kiirehdin itse turhaan ja siten Hilma jäi aina jälkeen. Päästiin kuitenkin siitä jotenkin yli ja jatkettin matkaa. Kepeillä edistin liikaa ja Hilma pomppi välistä pois, kunhan jäin vierelle, pujotteli hyvin. Takaakierroille lähetys oli Hilmalle täyttä hepreaa, joten jouduin saattelemaan pitkälle. 12-aidalle saksalainen, kovaa vedätystä 15-aidalle asti ja Hilma tulikin hurjaa vauhtia perässä. 17- aidalla olin taas iiiihan liian aikaisessa ja kun minun vauhtini pysähtyy, Hilma pysähtyy. 18-aidan jälkeen valssi, 19-aidan jälkeen valssi, niistolla 21-aidalta Hilma mukaan ja taas vedätystä loppusuora. Hilmalla olisi kyllä potentiaalia nopeammaksikin koiraksi ja varsinkin ns. varmoissa vedätyspaikoissa vauhti on oikeasti (riittävän) kova, mutta meidänkin yhteistyötä haittaa aika paljon se, että Hilma pelkää tulla lähelle esim. juuri noissa takaakiertopaikoissa ja vauhti hidastuu. Kaikkinensa hyvä treeni vaikka Hilma tuntuikin väsyvän äkkiä.
Elvi oli ensimmäistä kertaa treenaamassa agia Kana-areenalla, mutta tottahan se tiesi olevansa agiradan tuntumassa. Vire oli taas katossa, mutta yllättäen Elvi pysyi tosi mukavasti hanskassa treenatessa. Ei varastanut lähdöissä, alussa täytyi tosin jaakottaa kakkosaidalle, muuten Elvi lähti takaakiertämään. Jäin ensin suoran putken puolelle ohjaamaan aidat, mutta fiksuin vaihtoehto oli ohjata kuitenkin samalla tavalla kuin Hilmakin eli kutsuhyppynä vitosen yli ja kasin kierrätys seinän kautta. Kepeillä Elvikin yllättäen sikaili ja tuli viimeisen välin ohi, mutta luultavasti siinä kävi vain joku ajatusvirhe pohjasta ja heiluvista kepeistä johtuen, koska kepeillä ei muuten ollut ongelmia. Saksalainen toimii Elvin kanssa hyvin, mutta 17-aidan takaakierrolle ei tahtonut millään irrota. Oli jotenkin sen oloinen että olisi halunnut jättää treenin siihen, mutta kotimatkalla pohdiskellessani asiaa tuli sellainenkin mieleeni, että olin varmaan liian aikaisessa sen takaakierrolle heiton kanssa. Kaikkinensa muutoin olin valsseissa/persjätöissä myöhässä, kun ohjasin samalla tavalla kuin Hilman tästä kohdasta eteenpäin, mutta jäädessäni keppien puolelle ohjaamaan, Elvi teki pienet kaarrokset ja eteni hyvällä sykkeellä. Hilman kanssa kun en voinut kutsuvan 15 aidan vuoksi jäädä sille puolelle. Elvin kanssa ohjaamisessa pitäisi vain muistaa, että oma vauhti ja rytmitys olisi pidettävä riittävän hitaana ja kuten taas tänäänkin sain kuulla, vähemmän puhetta. Rimat tippuu varsinkin kun sanon jotain sillä aikaa, kun Ee hyppää... Ja ohjaus olisi pidettävä päällä niin Elvikin tietäisi mihin mennään. Kuulostaa jotenkin samalta, mitä hoen viikosta toiseen omille ryhmäläisilleni, mukavaa välillä, että joku hokee samaa minullekin!
Ensi viikolla kisaamaan naapuriseuran ULKOkisoihin Orimattilaan. Siitä se kesäkausi lähtee pikkuhiljaa liikkeelle, harmittavasti vain pääsen todella harvoin ainakin tässä kesän alussa kisaamaan. Pakko siis skarpata niissä vähäisissä kisoissa mitä kalenterista löytyy ja keskittyä Elvin tekniikan kehittämiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti