Trimmaus

Nyt on Elvi kevyesti trimmattu ja siistitty. Kylkiä olisi tarvinnut nyppiä, mutta vanhasta kokemuksesta viisastuneena en koske enää Elvin kylkiin, joten ne nyt jäivät odottamaan ammattilaisen muotoilua. Trimmasin siis pään linjaa, rintakehää, päätä ja ihan vähän häntää. En tajua, mikä supertukka tuon häntä on, vaikka revin puoli pussillista kasvaa pelkästä hännästä, se on vieläkin liian paksu ja tanakka. Mutta en valita, ihanaa, että Elvillä on edes jossain karvaa!! Murheenkryyni on tuo maha/jalat, sillä vaikka niissäkin tukka on karkeutunut ihan silmissä (ja on muuten kuvissa likainen eli häämää ;) ), tukkaa on liian vähän ja harvassa. Naamassakin on vielä pigmenttiä jäljellä vaikka yritin noita punaisia karvoja repiäkin pois, tassuissa alkaa jo puskemaan valkoinen läpi, vaikka nekin punoittavat. Korviin en koskenut, ne ovat juuri sen näköiset, että alkavat rehottaa viikon parin päästä, joten taidan säästää ne trimmaajalle. Illalla vielä pesu ja kuivaus niin Elvikin kehtaa lähteä ylihuomenna luonnetestiin Keravalle!

Ennen

Jälkeen

 Muotoiluasioista vielä sen verran, että Elvi kun tahtoo olla varsinkin tönöttäessään kyhmyselkäisen näköinen, täytyy trimmillä yrittää sitä lieventää ja olen kyllä supertyytyväinen siihen, miten tuon niska on nyt muotoiltu niin, että lapojen taakse jää enemmän karvaa ja puolestaan tuon kyhmyn kohdalla on vähemmän karvaa (tästä kiitos siis trimmaajalle, itse en koskenut selkään lainkaan!). Hännänkin tyvessä on ihan kivasti karvaa, Elvi ei tosiaan vain osaa itsekseen häntää kannatella, vaan kääntää sen vinoon joka suuntaan, joten näyttää siltä, että hännän eteen jäisi kolo. Näyttelyssä onneksi saa häntää avustaa :)

Jälkeen salamalla

Vieläkin jäi hieman häiritsemään tuo leukalinja, Elvi kun on kohtalaisen pitkäselkäinen ja tulee esiintymään näyttelyssä korkeintaan kuvissa näkyvässä ryhdissä, jolloin kaula siis näyttää todella tyngältä. Kaulaa on siis pidennettävä näennäisesti sitten pään suuntaan ja trimmata tosiaan nuo rintakarvatkin mahdollisimman lyhyiksi. Pakko siis käyttää vähän silmänlumetta. Vielä täytyy opetella Elvin laittaminen sitten kehässä pyörähtämistä varten ja ehkä sitä näyttelytepustustakin on hieman vielä treenattava. Puhumattakaan tönötyksestä. Kuukausi aikaa vielä ilmoittautua kesäkuun näyttelyyn ja pohdin aivan varmasti tuon viemistä ihan sinne viime päiville asti... tosin eipä se nyt ihan niin harvatukkaisen näköinen enää ole, ettenkö kehtaisi lähteä esiintymään terriäisen kanssa. Ainut ongelmakohta on selässä se kalju läntti, johon alkoi jo kasvamaan karvaa, mutta sitten sama läntti kaljuuntui uudestaan. Nyt siihen tosin kasvaa taas vauhdikkaasti karvaa takaisin. Mystisiä juttuja.