Lempäälän kisat (osa 1, TAKUT)

Tänään oli Lempäälässä agikisat, joihin mentiin Elvin kanssa kaksistaan. Ensimmäisellä radalla tuomarina oli Viitasen Anne ja toisella radalla meille uusi tuomari Jalosen Kari.

Elvi käyttäytyi todella oudosti ennen ensimmäistä starttia. Ei siis mitenkään sairaan oloinen tai sen oloinen, että sillä olisi ollut hätä mihinkään, mutta se ei vaan mitenkään päin olisi halunnut radalle vaan ulos hallista. Tiedä sitten, meillä ei ole tuosta SportDogParkista muutenkaan mitään hyviä kokemuksia, siellä kun on aina niin jumalattoman ahdasta. No, mentiin kuitenkin ensimmäiselle radalle, agirata, josta tuloksena aliaikakymppi, sijoitus jossain kymmenen parhaan joukossa.

Jätin Elvin (joka jäi odottamaan!!) ja kutsuin yli ensimmäisen hypyn, kepit vasemmalta puolelta. Lähetin Elvin takaakierrolle ja liukastuin itse jäisillä lenkkareilla. Tästä huolimatta Elvi hyppäsi hienosti tiputtamatta rimaa ja jatkettiin matkaa. Elvi eteni tahmeasti koko ajan, ennen rengasta otti ensimmäisen kiellon (ja repäisi lahjetta), siitä sitten lähetys putkeen, aidat, a ja sitten Elvi alkoi rähistä 12-putkelle, josta oletin tulleen toisen kiellon (mutta tuomari ei siis tulkinnutkaan tätä kielloksi), siitä sitten lähetys 13-putkeen, puomi vasemmalta puolelta, valssilla 15-putkeen ja sitten se okseri. Okseri on Elville supervaikea, ei jostain syystä osaa ajoittaa hyppyään oikein vaan laskeutuu aina jälkimmäiselle rimalle. Meidän onneksemme tuolla on normaalia painavammat rimat, minkä vuoksi rima kolisi kyllä mutta ei tipahtanut. Uskomatonta! Ja tästä uskomattomuudesta häkeltyneenä en prässännyt Elviä viimeiselle hypylle, vaan se kävi jalkaan kiinni, kielto ja viimeinen hyppy, jonka jälkeen Elvi kävi taas hampain jalkaan. Rasittavaa, miten Elvi oirehtii puremalla silloin kun se ei halua tehdä agia tai esim. väsymystään agissa. No, tulokseksi saatiin olettamani hyllyn sijaan kymppi ja osui vielä (hitaaseen) ihanneaikaankin.

Käytiin välillä lenkillä ja Elvi meni takaisin häkkiin odottamaan. Toiselle radalle mennessä Elvillä oli oma intonsa päällä, otettiin pari lämppäriaitaa ja lähdettiin liikkeelle. Jätin Elvin odottamaan ja jälleen hienosti odottikin, ohjasin ensimmäisen hypyn oikealta, lähetin Elvin kakkosaidalle, josta niistopersjätöllä matka jatkui kolmoselle. Muurin jälkeen tein persjätön ja jälleen uskomatonta, Elvi EI tiputtanut muurin palikoita! Siitä sitten oikealta ohjaamalla rengas, kepit ja aita, jonka jälkeen valssilla putkeen. Oikealta puolelta taas aidat ja lähetys putkeen, aidat oikealta edelleen ja lähetin Elvin 14-aidalle. Ei tiputtanut, vaan hyppäsi varman näköisesti, vaikka tuo hyppykulma on varmasti Elville vaikein ikinä. Sieltä se hienosti haki pussiin ja täysillä läpi (vaikka pussia ei juuri treeneissä tehdä). Putkeen sujahti hienosti ja heitin Elvin aidalle ja kierrätin putken puolelta riman ympäri ja viimeiselle hypylle. Tuloksena nolla ja aliaikaa -3,63s, etenemä 3,79m/s. Ainoa aliaikanolla minien osalta tällä radalla, joten sijoitus oli 1. :) Palkinnoksi Takkujen sekä Mustin ja Mirrin lahjakortit. Elviä harmitti, kun ei saanutkaan palkintoa, joten käytiin viereisessä eläinkaupassa, Fed petissä, ostamassa Elville palkintoleluksi Kongin pikku-Wubba. Saatiin vielä alennustakin, joten minäkin olin tyytyväinen Elvistä nyt puhumattakaan ;) Osatavoite "ensimmäinen nolla ennen kuin Ee täyttää 3-vuotta" on siis saavutettu, joten nyt voidaan keskittyä seuraavan osatavoitteen saavuttamiseen eli kesän aikana Elvin nosto kolmosiin.

Huomenna mennään vielä samaan paikkaan Tamskin kisoihin, kisatreeni tekee aina hyvää, vaikka tältä viikonlopulta onkin tavoite kirkkaasti saavutettu.