Sitten jäätiinkin jumittamaan kepeille, sillä Elvillä tuntuu olevan joku ihan pieni häiriöongelma taas käynnissä. Kepit sujuvat molemmin puolin loistavasti, kun ollaan kaksin, mutta auta armias, jos paikalla on joku muu (tässä tapauksessa siis kouluttaja), niin toinen puoli sujuu, mutta toinen ei. Eikä mikään auta, Elvi vaan juoksee ja huutaa minulle. Pohje tuli reijitettyä tänään, kun väkisin treenattiin kepeille hakua "väärältä puolelta". Ee kävi suoraan jalkaan kiinni.. Loppujen lopuksi päästiin siihen tilanteeseen, että Ee jotenkin kömpelösti pujotteli kepit ja päästiin jatkamaan.
Puomin ja a:n alakontakteilla tuli hyppimistä, liekö siinäkin sitten taas häiriö (ja kepeiltä tullut stressi) ollut sitten liikaa. Juoksukontaktit siis keppien lisäksi kurinpalautuksen tarpeessa (ja se kisoissa todettu jumalattoman vaikea rengas).
A:n jälkeen vedin Elvin 12. aidalle ja lähetin 13. putkeen leijeröimällä a:n. Ensimmäisellä kerralla leijeröinti oli Elville liikaa ja kääntyi takaisin putkesta, mutta toisella kerralla meni hienosti. Loppurutistus meni yllättävän hyvin suoriltaan. Täytyy vaan olla todella tarkkana tuollaisilla aitariveillä, ettei luota liikaa ja jätä puolivalsseja tekemättä, Elvi kun lähtee tosi herkästi takaakiertoihin. 18. aidalle tein (viski?)leikkauksen ja persjätön, joka toimi todella hyvin, vaikka Elvi tuntuikin vähän jähmeältä. Kouluttaja oli kuitenkin sitä mieltä, että liike oli ihan sujuvan näköinen, joten eiköhän tämä tästä.
Into oli tänään elvimäinen, ei lainkaan niin kuin eilisissä kisoissa, joten eiköhän tuo huonovointisuus ollut sitten ohimenevää. Tästä jatketaan taas. (Ratapiirros varastettu loistokouluttajamme Tanjan blogista!)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti