Elviiran kanssa puolestaan odotellaan jännityksellä vihdoin ja viimein oikeasti alkavaa kisaelämää. Kahteentoista starttiin on ilmoittauduttu, joten mielenkiinnolla odotan, onko ensimmäisen (tai siis virallisesti toisen) ja kahdennentoista startin välillä jotain eroa. Tavoitteenamme on näissä kisoissa yksinkertaisesti vain se, että pääsemme maaliin ilman henkilö- tahi esinevahinkoja :D Käytännössä siis tarkoituksena on yrittää turruttaa Elviiraa kisaympäristöön (eli siis tehdä samaa, mitä ollaan tähänkin mennessä tehty epiksissä, erona vain se, että nämä ovat täysin vieraita paikkoja, matkat ovat jumalattoman paljon pidempiä ja osallistujia moninkertaisesti enemmän).
Puomin alakontakti on suurin huolenaihe näin kisojen alla. Olen jo harkinnut pysäytyskoulutusta alakontaktille, mutta toisaalta taas Elvin kanssa ollaan treenattu ja vahvistettu juoksukontaktia paljon viimeaikoina. Mielestäni pysäyttäminen alakontaktille on hyvä ja toimiva tekniikka, mutta jostain syystä jo valmiiksi hitaan koiran pysäyttäminen tuntuu ristiriitaiselta. Eri asia toki olisi, jos koiralla olisi kyky nopeasti kiihdyttää itsensä taas vauhtiin alakontaktilta pysähdyksen jälkeen, mutta ainakin Elviiran kohdalla se on fakta, että tuon kiihdytykseen menee todella paljon aikaa. Seuraava tehotreenauksen kohde onkin Eellä juoksukontaktien itsenäistäminen.
Pujottelun tehotreeni kuihtui hieman kasaan Sagan sairastelun vuoksi, mutta vaikka kepit eivät olekaan satavarmat vielä, eivätkä oikeastaan lähelläkään, en ole niistä enää yhtälailla huolissani. Elviiralla on pieni käsitys siitä, mitä siltä vaaditaan ja välillä vaikuttaa hyvinkin itsenäiseltä pujottelijalta. Perusta on siis luotu uudestaan, nyt vain täytyy jatkaa rakentamista sillä(kin) saralla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti