Rata oli kimurantti (ja ratapiirros ei todellakaan taaskaan missään oikeissa suhteissa) meille. Tai oikeastaan ohjauksellisesti minulla ei ollut mitään epäselvyyttä muuta kuin lopun 20 putken jälkeen 21 aidan takaakierto. Alku menikin hyvin, 11 aidalle pyöritin Elvin ja tein 12 aidalle pakkovalssin, sitten oli taas pelkkää juoksemista. Kokeiltiin 18 ja 19 aidan välissä valssia ja putkeen takaaleikkausta, mutta todettiinkin, että kunhan itse juoksen täysiä ja luotan siihen, että koira kyllä hakee 18 aidan takaakierron, ohjasinkin esteet 19 ja 20 koiran oikealta puolelta. Ja kyllähän sainkin juosta, mutta toimi ehdottomasti paremmin. Aidalle 21 kokeiltiin pakkovalssi-sylkkäriä, ei toiminut (sillä Elvi ei lähde vauhdista sylkkäreihin), joten päädyimme tekemään niisto-persjätön, jolloin jäin taas koiran oikealle puolelle ja käänsin sen putkeen 22. Loppu oli taas tuttua perusohjausta.
Elvi oli koko ajan todella innoissaan ja teki kunnolla töitä. Itse väsähdin ihan täysin kaikesta juoksemisesta. Tämä on ihan selvästi kunnon urheilua! Agility oli tänään huippukivaa ja yhteistyö minun ja Elviiran välillä toimi hämmästyttävän hyvin, olen kyllä todella ylpeä tuosta pikkuisesta!!
Treenit kuitenkin kruunasi Orenius kuvittelemalla vakavissaan, että kisaamme ainakin kolmosissa ja toivuttuaan järkytyksestä patisti meitä sitten nopeasti kisoihin, koirakko on kuulemma ehdottomasti kisavalmis. Jäin ihan sanattomaksi ja olin otettu, vaikkei tätä kommenttia olisi sanottu vakavastikaan, otan sen joka tapauksessa ylpeänä vastaan. Vau.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti