Torstai-iltana oltiin Keuruulla mejäharjoituksissa. Suunnistettiin parin sadan metrin mittaiset jäljet ja Elviira pääsi (pitkän kotimatkan vuoksi) ensimmäisenä jäljelle. Harjoittelimme koetilannetta eli mukana oli koira, omistaja, opas ja "tuomari".
Ennen lähtöä tämä meidän tuomarimme tokaisi, että Elviiralla onkin sitten vähän pidempi jälki ja olihan se ainakin puolen kilometriä pitkä! Elvillä oli jo tiellä haju nenässään, mentiin alkumakaukselle, jota kaivettiin ja nuuhkittiin pitkään. Sitten lähdettiin ohjatulle pätkälle, ohjasin ehkä metrin, sitten kävelin lyhyen hihnan kanssa Elvin perässä ja päästin liinan pitkäksi. Elviira teki pientä siksakkia ilmavainulla ja välillä etsi helpompia etenemiskohtia, välillä jatkoi taas maavainulla ja jäi tutkimaan oksaa tai kuoppaa. Tieurat eivät vaikeuttaneet etenemistä, vaan tasaisen varmasti edettiin. Makaukset merkittiin selvästi ja niille mentiin heti kiertelemättä. Toisen makauksen jälkeen Elvi alkoi tuijottelemaan minua, että mitä nyt pitäisi tehdä, mutta tässä vaiheessa olin ehkä kolmen metrin päässä Elvistä eli aivan liian lähellä. Olin huomioimatta ja Elvi lähti jatkamaan matkaa. Ee sai kaadon hajun ilmavainulla jo kaukaa, mutta seurasi maavainulla jälkeä orjallisesti loppuun saakka. Nuoli hirvensorkkaa ja tieltä kantautuville äänille haukahti eli haukkui myös kaadolla ;)
Todella mahtavaa ja tarkkaa työskentelyä! Elviira on kuulemma lahjakas pieni jäljestäjä ja yllättävää kyllä, seuraa maltillisesti ja aivojaan käyttäen jälkeä. Olen niin mahdottoman ylpeä!! :)
Seuraava haaste olisi sitten parin oman täyspitkän jäljen teko ja sitten kokeisiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti