Tänään tuli postissa paketti Elviiralle. Se sisälsi uudet valjaat mejä-tarkoitukseen ja canicrossia varten huskyvaljaat. Jossain kohden meni kuitenkin tällä mittaajalla mittaus pieleen ja postista kolahtikin Sagan kokoiset huskyvaljaat ja Sagan kokoisen mäyräkoiran kokoiset mejä-valjaat. Elvi pää ei mahtunut kumpiinkaan sisälle! :D Laitettiin uusi tilaus isommilla mitoilla samantien menemään, että päästään oikeanlaisissa vermeissä vielä treenaamaankin ennen mitään koitoksia.
Oikeastaan nuo minihuskyt tulivatkin tarpeeseen, sillä eläinlääkäri käski vedätyttää Sagaa, että sen takajalkojen lihaksia saisi kehitettyä. Millä sen parempi opettaa koiralle vetoa kuin täydellisesti istuvilla huskyvaljailla! Eipä ne montaa kuukautta kyllä Sagallekaan sovi, mutta eiköhän noille ottajat löydy, kun jäävät pieneksi.
Ikävämpi osa elämää koskettaa jälleen molempia tyttöjä. Elviiralla etutassut ovat kirjavan vaaleanpunaiset uintiretki-katupöly-kombinaation vuoksi. Anturat siis täysin tulehtuneet.
Saga puolestaan sai tänään samantyyppisen kohtauksen kuin aikaisemminkin. Tällä kertaa vain takajalat menivät alta (koira valahti siis yhtäkkiä maihin) ja näytti siltä, kuin Sagaa pyörryttäisi. Istui ja kokosi itseään hetken ajan ja sitten jatkoi taas omaa pientä lyllerystään. Kyllä minä olen niin mahdottoman huolissani tuosta pienestä, toivottavasti siitä nyt olisi eläjäksi kuitenkin :(
Aurinko saisi pikkuhiljaa alkaa paistamaan myös tähän maanantaikappaleiden (minä, Ee ja Ässä) risukasaan!
Voi ei... :( Tuntuu tosi kurjalta Sagan puolesta.
VastaaPoista