Elvin startti olikin sitten vähän pidemmän odottelun päässä, oltiin paikalla puoli kuudesta ja Een vuoro tuli vihdoin hieman kymmenen jälkeen, yömyöhään siis! Ee kun ei muutenkaan ole hyvä odottelussa, olin vakuuttunut, että sieltä tulee taas yksi raivokas westieneiti estradille ja oikeassa olin.
 |
| Avoimen luokan rata noin suunnilleen (ei kyllä ollut oikeasti noin ahdas ja muutenkin välit vähän heittää, mutta saatte ainakin jonninmoisen käsityksen asiasta) |
Lähdettiin suosiosta samaan aikaan liikkeelle ja kaikki menikin hienosti, siis yllättävän hienosti siihen nähden, että Ee oli oikeasti odottanut jumalattoman monta tuntia vuoroaan. Sanoin jo ennen rataa, että en tule saamaan Elviä onnistuneesti välistävetoon 13 ja 14 aitojen välillä ja näinhän siinä kävi eli Eevi teki takaakierron neljälletoista, 14 aidan jälkeen Ee otti vielä 16 aidan ennen putkeen menoa ja sitten juostiinkin loppuun ja jätettiin homma siihen. Kuten sanoin kentän laidalla olleille tutuillekin, ei Elvi ole ennen ollut tuollainen, että se ei tulis ohjaukseen ilman mitään ihmevaroituksia tai että se lukitsis itse esteitä. Näin sitä vaan täytyy myöntää itselleen, että semmoiseksi tuo on mennyt ja nyt mun olis vaan opittava ohjaamaan sitä... helpommin sanottu kuin tehty!
Treenattavaa siis riittää, mutta on tuo kyllä muru. Pirun vihainen, ärisevä, puriseva, pieni ja pippurinen agilitywestie ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti