Mitä kuuluu?

Kiirettä, väsymystä ja ajanpuutetta! Tämänkin kirjoituksen olen aloittanut jo viikon alussa ja vasta nyt sain kirjoitettua loppuun..

Tytöt Fiskarsin ruukilla

Kisatauolla ollaan otettu rennosti eli tehty pitkiä lenkkejä, trimmailtu, maakuntamatkailtu ja nautittu elämästä kiireen keskellä. Huhtikuu on kuitenkin puolessavälissä, joten nyt on ollut taas aika ottaa treenaaminenkin käsittelyyn.

Viime perjantaina käytiin Elviiran kanssa treenaamassa ensimmäistä kertaa mestariluokan rataa rallytokon merkeissä. Vettä satoi, eikä ollut edes mestariluokan kylttejä mukana, mutta silti tehtiin oikein hyvät treenit. Suurimmat ongelmat tuolla mestariluokassa on vielä tällä hetkellä oikealla puolella seuratessa oikealle kääntymiset. Elvi lähtee hurjan herkästi peruuttamaan (=kääntymään) vasemmalle eli päätyy mutkan kautta eteeni/vasemmalle sivulle töllistelemään. Meidän on pakko ensimmäisissä kisoissakin vain joustaa tuosta mestariluokan vaatimustasosta ja tehdä isompaa ympyrää noissa käännöksissä. Niinhän Elvi oppi vasemmalle kääntymisenkin vasemmalla puolella seuratessa ja se on nykyään todella hieno! Itse liikkeissä/tempuissa ei ole muuta vaikeaa tai mahdottomuutta kuin puolenvaihto edessä. Siihen saatiinkin treenivinkit treeniseuralta, joten sekään ei tunnu enää ylitsepääsemättömältä.

Rallytokon möllikisoihin mennään pitkänäperjantaina sekä pääsiäismaanantaina eli tulee vielä kaksi kisanomaista treeniä ennen vapunpäivän virallista kisaa. Muuten tehdään vain tuota kääntymistreeniä ja treenaillaan eri kylttejä yksittäisinä.

Junailijat

Lauantaina lähdettiin puolestaan pitkästä aikaa agilityhallille. Agiseurallamme ei ole vieläkään talvisen vesivahingon jäljiltä harkkapaikkaa, joten naapuriseuran hallilla oltiin. Itse treenasin lainakääpiösnautserin kanssa, kun taas lainakääpiösnautserin omistaja treenasi hetken Elvin kanssa. Kyllä ne kaikki koirat vain ovat niin erilaisia, mutta ihmeen toimivia tapauksia. Kesän ja ulkokisojen koittaessa taidetaan Elvinkin kanssa mennä vielä yrittämään noita kisaratojakin, jos vain kroppa on samaa mieltä. Venlakin pääsi hetkeksi pyörähtämään kentälle ja kyllä sillä on ihan mahdottoman hyvä vire. Täysiä tehdään ja mennään, kunhan vain saadaan treenimahdollisuudet kuntoon, niin päästään opettelemaan loputkin esteet ja ohjaukset. Putkijarru on ohjauskuviolistalla ykkösenä, ampaisee nimittäin putkista sellaisella vauhdilla ja pitkälle, että oksat pois. Tykkään kyllä nykyään hurjasti molemmista, sekä Elvistä että Vennistä agikentällä ja odotan innolla, että seuran agikenttä sulaa ja päästään tekemään kunnolla taas agitöitäkin!

Venlan pääntrimmausta

Agilitysta lähdettiin suoraan Venlan pekotreeneihin. Siitäkin on ollut pitkä aika, kun ollaan viimeksi päästy pelastuskoirailemaan, sillä autokin oli remontissa, minkä vuoksi keskelle metsää treeneihin vaeltaminen on yhtä kuin mahdotonta. Yllättävän hyvin Venlalla oli kuitenkin homma muistissa ja teki hyvin töitä, vaikka omistajansa olikin jättänyt sekä valjaat, että namikipot kotiin. Kaupan hätävarojen avulla saatiin homma vietyä läpi.

Metsälenkeillä ollaan useamman kuin muutaman karkumatkan/ajojahdin jälkeen otettu Venlan kanssa tehotreeniä sen suhteen, että minun luotani ei lähdetä kilometrien päähän jahtaaman mitälietä tai riistan hajujen perässä, joten varmasti se koulutus kuin myös tauko vaikuttivat molemmat osaltaan siihen, että Venla kyseli ollakseen Venla melko paljon tuolla pekotreeneissä. Siis jäi odottamaan ja katsomaan, että minne minä menen ja mitä minä teen. Toki eteni tapansa mukaan edelle ja teki töitä, mutta vaikka oli selvästi jäljellä, lähti juoksemaan perääni, koska en tukenut kyseisen paikan etsintää. Nyt täytyykin siis seuraavalla kerralla, kun tehdään hakua, tukea enemmän Venlaa ja kasvattaa taas pekoilussa sitä itseluottamusta ja lupaa lähteä.

Palkan Venla sai maalimiehiltä yhdestä haukusta, jota ensimmäisellä (seisovalla) maalimiehellä ei jouduttu järin kauan odottamaan, mutta seuraavilla (kyykyssä olevilla) maalimiehillä odoteltiin jonkin aikaa, kun ensin piti hoitaa pussailut ja halailut alta pois. Saatiin hyviä vinkkejä ilmaisun vahvistamiseen ja seuraavan kerran treenataankin pelkkää ilmaisua puolinäkyvillä piiloilla.

Nenäeläin elementissään