Ohitustreeniä ja ylivilkkautta

Jes, oltiin Elvin kanssa treenailemassa ohituksia ja oli tosi kivaa! Tuntui mahtavalta päästä taas pitkästä aikaa tekemään jotain fiksua Elvin kanssa kaksistaan. Elvi oli ihan intona ja teki töitä kunnolla. Paikalla oli kuutisen muuta koiraa (isoja), joista muutama oli hieman rauhattomampi, yksi oli selvästi rauhattomampi ja yksi oli selvästi rauhallisempi. Elviiran hermon päälle otti eniten riehuva sakemanni, mutta yllättäen myös superrauhallinen bullmastiffi (tmv.), mutta toisaalta taas, siinä saattoi jo pelkkä koko olla ärsytyksen aihe.

Eli ohiteltiin toisiamme ensin isommalla parkkiksella, jossa sai etäisyyttä kunnolla toisiin. Elvi seuraili nätisti, mutta kahden edellämainitun kohdalla välillä teki niitä rähinäpyrähdyksiään. Tosin kaikki huutaminen oli kyllä tosi vähäistä, mistä olen erittäin ylpeä. Sitten tosiaan treenattiin samanmoisia ohituksia kadulla, mikä oli jo huomattavasti vaikeampaa Eelle. Tämän lisäksi tehtiin myös pujotteluharjoitusta (eli pujoteltiin muiden muodostaman johon läpi). Elvi huutaa selvästi siis sitä, ettei halua muiden tulevan lähelle (=jonkinlainen pelko), mutta luulen, että varsinkin noissa rähinäpyrähdysissä on kyse myös omaisuuden (=minun) puolustamisesta sekä namin vartioimisesta. Siis kun toinen koira menee ohi, Elvi käy kerran rähähtämässä ja tulee pois.

No, jatkamme kitkemistä ja sanottiinkin tuolla treeneissä, että tämä on meidän kymmenen vuoden tavoite!

Toinen asia, mikä tänään vapaapäivänä on tullut taas ilmi, on tuo Venlan ylivilkkaus. Tai eihän se ylivilkas ole, mutta Venlan on tosi vaikea rauhoittua nukkumaan päiväsaikaan. Nukkuu hyvin yksin, nukkuu hyvin öisin, mutta heti, jos jotain tapahtuu sisällä (tapahtumaksi riittää se, että telkkari on päällä), ei malta olla, vaan seuraa koko ajan mukana. Ja sitten tietysti narisee väsymystään ja kiukkuaa. Olen pohtinut eri syitä tälle ja toimintaratkaisuja.

Saatiin vihdoin ja viimein ruokarytmi vaihdettua kolmeen ateriaan päivässä neljästä, mikä auttaa osaltaan tuohon energiansaantiin. En myöskään ota Venlaa mukaan kaikista pisimmille lenkeille, vaan pidetään liikunnan määrä kohtuullisena (siis hihnalenkkeilyn), leikkiä toki saa ulkona ja sisällä niin paljon kuin jaksaa. Venla saa myös aivojumpaksi nenätyöskentelyä eli älypelejä pelattavaksi ja välillä saa ruuan kongista tai namipallosta. Välillä kun leikkivät Elvin kanssa liian rajusti liian pitkään, Venla käy oikein ylikierroksilla ja sitten lähtee kyllä ihan kaikki lentämään matalammilta tasoilta, kirjahyllyn alimmilta hyllyiltä ja eräänä päivänä hyppäsi verhoihinkin kiinni...


Että enpä osaa juuri sitä syytä näiden pohdintojen osalta osoittaa, minkä vuoksi tuo ei kykene päiväsaikaan väsyneenä nukkumaan. Tällä hetkellä ollaan ratkaistu asia sillä, että kun pikku-Vee käy selvästi kierroksilla ja on väsynyt, vien sen pari kertaa omaan nukkumapaikkaansa. Välillä saattaa rauhoittua nukkumaan hetkeksi, mutta jos ei, olen laittanut aitauksen portin kiinni ja jättänyt Venlan kokonaan omaan rauhaansa. Tällöin simahtaa kyllä melkein heti. Pitäisihän sen oppia rauhoittumaan tilanteessa kuin tilanteessa, mutta vaatii kyllä vielä todella paljon harjoitusta. Täytyy vielä yrittää tutustua aiheeseen, mutta otan mielellään myös ideoita, ehdotuksia ja ajatuksia vastaan pennun nukkumisongelmiin liittyen. Yöt nukkuu aina hyvin, mutta päiväsaikaan touhu on tällaista.