Vuoden ensimmäisissä viikkotreeneissä tehtiin helppoa radanpätkää, jossa ei muuta ongelmaa ollutkaan kuin pöytä. Elvi menee todella haluttomasti pöydälle ja heti kun saa luvan sieltä lähteä, juoksee mun luokse eikä suinkaan seuraavalle esteelle (tässä tapauksessa kepeille, joista sitäpaitsi meni väärinpäin sisään moneen kertaan, kun henkinen vetovoima oli mua päin). Muutenkin Elvin agitouhu on taas mennyt hirveästi siihen, että se ei pysty tekemään mitään ilman vedätystä. Tai no, takaakierrolle lähtee, vaikka menisin minne, mutta noin muuten. Kepeiltäkin kadonnut varmuutta, jos jään taakse... Mitä siis tästä opimme? Täytyy treenata.
Koitin myös 35cm estekorkeudella ensimmäistä hyppyä, mutta tiputti sen/koski siihen, kun olin kutsumassa edellä. Lähettämällä hyppäsi ilman mitään ongelmaa hienosti. Kanssatreenaajalta saatiin ehdotus, jota täytyykin kokeilla, että jos rima tippuu treeneissä, kerrotaan koiralle, että väärin meni, nostetaan yhdessä rima, otetaan yksi onnistunut suoritus pelkälle aidalle ja palkataan, jos/kun se menee oikein. Kanssatreenaajalla tosin paimenia, että se epäilyttää meneekö pointti terriäisen kaaliin vai ei, mutta eihän se kokeilematta selviä.
Vielä on pari päivää aikaa miettiä, mennäänkö sittenkään Hyvinkään kisoihin. Eilisen perusteella ei olisi niin mitään hinkua mennä.. mutta nyt ainakin treenaaminen sujuu taas kuin entiseen malliin konsanaan, löysin nimittäin täysin sattumalta Elvin vanhan (hukkuneen) palkkapallon pihamaalta!!! Elvin onni on oma pallo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti