Eikä voi olla totta. Kun näytän koiran puoleisella kädellä koiralle estettä ja sanon aita niin se juoksee takaakiertämään aidan.............
Meillä on siis ihan pikkuisen lieviä ongelmia tuon takaakiertoinnokkuuden kanssa, kuten tänään viikkotreeneissä taas huomattiin. Nyt täytyy ehdottomasti palkata vaan suoraan hypätyistä aidoista eikä oikeastaan järin paljon edes tehdä takaakiertoja. Mutta se on kyllä kumma, miten takaakierroista onkin tullut Elvin lempparieste agissa. Voittaa jopa kontaktiesteet! Mutta tänään oli kyllä muutenkin ihmeellistä säheltämistä koko touhu. Puomin alakontaktilta hyppäsi, alussa tottakai varasti, kävin palauttamassa paikalleen ja sitten odotti (mutta että se pitää aina testata se ensimmäinen varastaminen!) ja pöydästä Elvi ei ole koskaan kuullutkaan.
Onneksi huomenna mennään taas kahdestaan hallille niin saa rauhassa ja ajatuksella (kun ei viikkotreenien aikataulu ja seuraava ryhmä hengitä niskaan) treenata ja hioa. Katsotaan saadaanko videopätkääkin, jos treenikaveri Viivi innostuisi vaikka kuvaamaan :)
Rontixilla on haasteratakilpailu käynnissä ja vaikka emme Elvin kanssa tuota haasterataa saa ikimaailmassa suoritettua, haluan todellakin mielenkiinnosta kokeilla itsenäisyystreeniä ja kaukoja Elvin kanssa ottamalla pätkiä tuosta radasta. Ne on ihan toista kuin mitä ollaan koskaan tehty, joten siinäkin mielessä molemmat voisimme oppia jotain uutta. Ja saisimme jotain muuta ajateltavaa kuin ainaiset ihmeellisyysongelmat.
Ja huomenna Sagakin pääsee opettelemaan agilitya, nyt jo melkein sujuvan putken oheen otetaankin opetteluun pussi :) Palkkana ensimmäistä kertaa muuta kuin omat ruokanappulat, raejuustoa, NAM!
maanantai 31. lokakuuta 2011
lauantai 29. lokakuuta 2011
torstai 27. lokakuuta 2011
Yöepikset Liedossa!
ATT järjesti epikset tänään Liedossa ja osuvasti satuttiin olemaan tyttöjen kanssa Turun reissulla, epiksiin siis! Tellervon kanssa olin mölliluokassa ja kyllä täytyy ihan superylpeä olla, että tuo pystyi ylipäätään jotain tekemään, historiaan kuuluu karkailua ja panikointia. Telle sai hylätyn, koska ei osaa pussia vielä, niin jätettiin se väliin.
Elvin startti olikin sitten vähän pidemmän odottelun päässä, oltiin paikalla puoli kuudesta ja Een vuoro tuli vihdoin hieman kymmenen jälkeen, yömyöhään siis! Ee kun ei muutenkaan ole hyvä odottelussa, olin vakuuttunut, että sieltä tulee taas yksi raivokas westieneiti estradille ja oikeassa olin.
Lähdettiin suosiosta samaan aikaan liikkeelle ja kaikki menikin hienosti, siis yllättävän hienosti siihen nähden, että Ee oli oikeasti odottanut jumalattoman monta tuntia vuoroaan. Sanoin jo ennen rataa, että en tule saamaan Elviä onnistuneesti välistävetoon 13 ja 14 aitojen välillä ja näinhän siinä kävi eli Eevi teki takaakierron neljälletoista, 14 aidan jälkeen Ee otti vielä 16 aidan ennen putkeen menoa ja sitten juostiinkin loppuun ja jätettiin homma siihen. Kuten sanoin kentän laidalla olleille tutuillekin, ei Elvi ole ennen ollut tuollainen, että se ei tulis ohjaukseen ilman mitään ihmevaroituksia tai että se lukitsis itse esteitä. Näin sitä vaan täytyy myöntää itselleen, että semmoiseksi tuo on mennyt ja nyt mun olis vaan opittava ohjaamaan sitä... helpommin sanottu kuin tehty!
Treenattavaa siis riittää, mutta on tuo kyllä muru. Pirun vihainen, ärisevä, puriseva, pieni ja pippurinen agilitywestie ♥
Elvin startti olikin sitten vähän pidemmän odottelun päässä, oltiin paikalla puoli kuudesta ja Een vuoro tuli vihdoin hieman kymmenen jälkeen, yömyöhään siis! Ee kun ei muutenkaan ole hyvä odottelussa, olin vakuuttunut, että sieltä tulee taas yksi raivokas westieneiti estradille ja oikeassa olin.
 |
| Avoimen luokan rata noin suunnilleen (ei kyllä ollut oikeasti noin ahdas ja muutenkin välit vähän heittää, mutta saatte ainakin jonninmoisen käsityksen asiasta) |
Lähdettiin suosiosta samaan aikaan liikkeelle ja kaikki menikin hienosti, siis yllättävän hienosti siihen nähden, että Ee oli oikeasti odottanut jumalattoman monta tuntia vuoroaan. Sanoin jo ennen rataa, että en tule saamaan Elviä onnistuneesti välistävetoon 13 ja 14 aitojen välillä ja näinhän siinä kävi eli Eevi teki takaakierron neljälletoista, 14 aidan jälkeen Ee otti vielä 16 aidan ennen putkeen menoa ja sitten juostiinkin loppuun ja jätettiin homma siihen. Kuten sanoin kentän laidalla olleille tutuillekin, ei Elvi ole ennen ollut tuollainen, että se ei tulis ohjaukseen ilman mitään ihmevaroituksia tai että se lukitsis itse esteitä. Näin sitä vaan täytyy myöntää itselleen, että semmoiseksi tuo on mennyt ja nyt mun olis vaan opittava ohjaamaan sitä... helpommin sanottu kuin tehty!
Treenattavaa siis riittää, mutta on tuo kyllä muru. Pirun vihainen, ärisevä, puriseva, pieni ja pippurinen agilitywestie ♥
keskiviikko 26. lokakuuta 2011
Syysloma
Ollaan oltu tyttöjen kanssa vanhempieni luona viime viikonlopusta saakka. Itse olen tehnyt remonttihommia ja muutenkin puuhaillut paljon muita töitä, enkä ole niinkään ehtinyt olla tyttöjen kanssa. Neidit ovat nauttineet siitä, että koko ajan joku on kotona ja koko lauma on koossa. Tellervoa on viihdytetty ja kiusattu terrierivoimin, eikä Hilmakaan ole täysin säästynyt leikkitappeluilta.
Eilen tälle työntouhulle tuli kuitenkin stoppi, kun lähdettiin JATpailuihin eli Jyväskylän agilityurheilijoiden epävirallisiin agikisoihin Jyväskylään. Tellervo osallistui mölliradalle, Hilma ja Elvi kummatkin ykkösten ja konkareiden radalle. Elvi tuli ykkösten radalla toiseksi ja Hilma neljänneksi, mutta koska Elviä kakkosluokkalaisena ei palkittu ykkösten radalla, Hilma nousi kolmanneksi ja sai palkinnoksi koirannamia ja suklaata :) Konkareiden rata oli niin jumalattoman älytön, että kummallakaan ei ollut mitään mahdollisuuksiakaan selvitä siitä hengissä eli HYL molemmille.
Konkareiden radalta sain myös monia treeniaiheita Elville jahka päästään takaisin arkeen kiinni. Lähdössä varastaminen on muodostunut suureksi ongelmaksi kisatilanteessa, pakko keksiä tähänkin rutiini. Haltuunottoja selkeissä etenemispaikoissa täytyy niin ikään treenata, Evi on alkanut etenemään! Ja takaakierrolle on tehtävä jotain, pakko palkata suorista hypyistä enemmän tmv. koska tuo alkaa hakemaan ihan kaikki hypyt takaakiertona, jos näyttää vähänkin siltä, että se voisi olla takaakierrettävä aita. Puomin alakontakti käännöksineen meni uskomattoman hyvin kisatilanteessa, vaikken pidä sitä vieläkään satavarmana, mutta selkeästi siis lähestytään oikeaa suuntaa. Ja muurin palikat..... tarvitseekohan niistä edes sanoa mitään.
Sanottakoon näin, että meillä oli ongelmia myös episten ykkösten radalla, mutta silti siellä tuntui siltä, että ollaan oman tasoisella radalla. Kakkoskolmosille suunnattu konkareiden rata oli aaaaivan liian vaikea. Saataiskohan me millään mennä takaisin ykkösiin kisaamaan?
Huomenna Turkuun ja ATT:n epiksiin illalla ja viikonloppuna päästään vihdoinkin patikkaretkelle viettämään laatuaikaa koiruuksien kanssa :)
Eilen tälle työntouhulle tuli kuitenkin stoppi, kun lähdettiin JATpailuihin eli Jyväskylän agilityurheilijoiden epävirallisiin agikisoihin Jyväskylään. Tellervo osallistui mölliradalle, Hilma ja Elvi kummatkin ykkösten ja konkareiden radalle. Elvi tuli ykkösten radalla toiseksi ja Hilma neljänneksi, mutta koska Elviä kakkosluokkalaisena ei palkittu ykkösten radalla, Hilma nousi kolmanneksi ja sai palkinnoksi koirannamia ja suklaata :) Konkareiden rata oli niin jumalattoman älytön, että kummallakaan ei ollut mitään mahdollisuuksiakaan selvitä siitä hengissä eli HYL molemmille.
Konkareiden radalta sain myös monia treeniaiheita Elville jahka päästään takaisin arkeen kiinni. Lähdössä varastaminen on muodostunut suureksi ongelmaksi kisatilanteessa, pakko keksiä tähänkin rutiini. Haltuunottoja selkeissä etenemispaikoissa täytyy niin ikään treenata, Evi on alkanut etenemään! Ja takaakierrolle on tehtävä jotain, pakko palkata suorista hypyistä enemmän tmv. koska tuo alkaa hakemaan ihan kaikki hypyt takaakiertona, jos näyttää vähänkin siltä, että se voisi olla takaakierrettävä aita. Puomin alakontakti käännöksineen meni uskomattoman hyvin kisatilanteessa, vaikken pidä sitä vieläkään satavarmana, mutta selkeästi siis lähestytään oikeaa suuntaa. Ja muurin palikat..... tarvitseekohan niistä edes sanoa mitään.
Sanottakoon näin, että meillä oli ongelmia myös episten ykkösten radalla, mutta silti siellä tuntui siltä, että ollaan oman tasoisella radalla. Kakkoskolmosille suunnattu konkareiden rata oli aaaaivan liian vaikea. Saataiskohan me millään mennä takaisin ykkösiin kisaamaan?
Huomenna Turkuun ja ATT:n epiksiin illalla ja viikonloppuna päästään vihdoinkin patikkaretkelle viettämään laatuaikaa koiruuksien kanssa :)
torstai 20. lokakuuta 2011
Hallilla
Treenattiin tänään Evin kanssa hallilla juoksukontaktien käännöksiä kartioiden avustuksella. Eli haluan vain vahvistaa Elville sitä, että vaikka alakontaktin jälkeen tulee tiukka mutka, on se silti juostava alas asti ja vasta sitten käännyttävä. Eipä tässä mitään, hienosti kyllä sujuu, kunhan vaan jatketaan treenaamista.
Toisena otettiin sitten vaikeita keppikulmia, jotka eivät nyt sitten kuitenkaan olleet vaikeita. Jostain syystä olen saanut päähäni, ettei Evi hoksaa hakea keppejä oikein, mutta olinpa tässäkin väärässä. No, keppejä ei voida koskaan treenata liikaa, joten ei mennyt hukkaan treenaus.
Kova hinku olisi päästä jo kisaamaan, mutta jostain syystä kakkosen kisoja on hirvittävän vähän inhimillisten välimatkojen päässä niin, ettei minulla olisi samalle päivälle jo tuhottoman paljon muuta ohjelmaa suunniteltuna. Ehkä kisoistakin sitten nauttii eri tavalla, kun pääsee pitkän ajan jälkeen ja vielä aloittamaan uransa kakkosissa!
Ensi viikon vietämme syyslomaa vanhempieni luona Hilman ja Tellervon viihdykkeenä ja suunnitelmissa on ainakin patikkaretki Leivonmäelle. Katsotaan nyt miltä tilanne näyttää, mutta tarkoitus olisi patikoida noin kymmenen kilometrin lenkki ja ottaa myös Saga mukaan. Reppuun jätetään sen verran tilaa, että jos neiti ei jaksakaan kävellä, voidaan kantaa sitten plikka kotiin. Toisena matkakohteena syyslomalle on suunnitelmissa Turku, josko pääsisin Elvin ja Tellervon kanssa käymään epiksissäkin sillä reissulla.
Katsotaan minkä verran ehdin päivittää Een ja Ässän lomakuulumisia, mutta ainakin sitten loman päätteeksi on luvassa runsaasti tekstiä ja kuvatodistusaineistoa. Hyviä syyskelejä kaikille blogin lukijoille! :)
Toisena otettiin sitten vaikeita keppikulmia, jotka eivät nyt sitten kuitenkaan olleet vaikeita. Jostain syystä olen saanut päähäni, ettei Evi hoksaa hakea keppejä oikein, mutta olinpa tässäkin väärässä. No, keppejä ei voida koskaan treenata liikaa, joten ei mennyt hukkaan treenaus.
Kova hinku olisi päästä jo kisaamaan, mutta jostain syystä kakkosen kisoja on hirvittävän vähän inhimillisten välimatkojen päässä niin, ettei minulla olisi samalle päivälle jo tuhottoman paljon muuta ohjelmaa suunniteltuna. Ehkä kisoistakin sitten nauttii eri tavalla, kun pääsee pitkän ajan jälkeen ja vielä aloittamaan uransa kakkosissa!
Ensi viikon vietämme syyslomaa vanhempieni luona Hilman ja Tellervon viihdykkeenä ja suunnitelmissa on ainakin patikkaretki Leivonmäelle. Katsotaan nyt miltä tilanne näyttää, mutta tarkoitus olisi patikoida noin kymmenen kilometrin lenkki ja ottaa myös Saga mukaan. Reppuun jätetään sen verran tilaa, että jos neiti ei jaksakaan kävellä, voidaan kantaa sitten plikka kotiin. Toisena matkakohteena syyslomalle on suunnitelmissa Turku, josko pääsisin Elvin ja Tellervon kanssa käymään epiksissäkin sillä reissulla.
Katsotaan minkä verran ehdin päivittää Een ja Ässän lomakuulumisia, mutta ainakin sitten loman päätteeksi on luvassa runsaasti tekstiä ja kuvatodistusaineistoa. Hyviä syyskelejä kaikille blogin lukijoille! :)
keskiviikko 19. lokakuuta 2011
maanantai 17. lokakuuta 2011
Ihmettelyä
Tänään oli taas viikkotreenit agilityn parissa. Jotenkin hassua, että treenit ovat muuttaneet reilun vuoden agilityharrastamisen jälkeen Elvin kanssa merkityksensä. Ei me oikeastaan mennä enää treeneihin oppimaan, vaan treenaamaan uutta ennennäkemätöntä rataa ja tekemään sitä niin kuin parhaaksi näemme. Treenaaminen ja uuden opettelu tapahtuu sitten omalla ajalla, kun ollaan kahdestaan hallilla. Hauska huomio sinänsä, kun muistelee Elvin hieman kivikkoista taivalta ja sitä, ettei tuo pystynyt tekemään mitään häiriöiden läsnäollessa. Jotenkin tuntuu vain siltä, että Elvi on järkeistynyt.
Enkä siis todellakaan sano, että oltaisi täysinoppineita, kaukana siitä! Mutta nyt voisimme alkaa tekemään töitä ja oikeasti treenaamaan tuota agilitya kaiken raivonhallinnan sijasta. Meillä on tavoitteena nousta kolmosiin ennen ensi kesää ja jos saamme treenattua kontaktien käännökset, hypyt ja vauhdin kuntoon, en epäile yhtään, ettemmekö saavuttaisi tavoitettamme. Elvistä on tullut kiva agikoira :)
Tänään minulta kysyttiin, aiheesta poiketen, ihmeellinen kysymys koiriini liittyen! Lenkillä eräs nainen tiedusteli, minkälainen päivärutiini koirillani on, mikä on aikataulu, jonka mukaan neidit toimivat. Kummastelin suuresti kysymystä ja kun kysyin, mitä nainen tarkoitti kysymyksellään, alkoi hän selittää ummet ja lammet oman fifinsä rutiinista, kuinka kello seitsemän herätään, kello puoli kahdeksan mennään aamulenkille, kello kahdeksalta ollaan syömässä aamiaista jne. Kuuntelin hieman hämmentyneenä fifin päivien kulkua ja totesin naisihmiselle, että minun koirillani on jokainen päivä erilainen, sillä minun jokainen päivä on erilainen. Tottakai ne pääsevät ulos ja lenkille monia kertoja päivässä, saavat ruuan kahdesti päivässä ja nukkuvat yöunet, mutta ei meillä kyllä eletä kelloon sidottuna. Tottakai jokaisella koiralla on rutiininsa, toinen tietää pääsevänsä lenkille, kun tietyt housut otetaan kaapista ja toinen tietää saavansa ruokaa, kun tuttu pussi rapisee, mutta ainakaan meillä eivät ole tytöt piitanneet siitä, tuleeko iltaruoka kuudelta vai yhdeksältä ja lähdetäänkö aamulenkille neljältä vai vasta kymmeneltä. Kaikki tapahtuu aikanaan ja väliajat otetaan rennosti. Siinä oli meidän päiväohjelmamme!
Enkä siis todellakaan sano, että oltaisi täysinoppineita, kaukana siitä! Mutta nyt voisimme alkaa tekemään töitä ja oikeasti treenaamaan tuota agilitya kaiken raivonhallinnan sijasta. Meillä on tavoitteena nousta kolmosiin ennen ensi kesää ja jos saamme treenattua kontaktien käännökset, hypyt ja vauhdin kuntoon, en epäile yhtään, ettemmekö saavuttaisi tavoitettamme. Elvistä on tullut kiva agikoira :)
Tänään minulta kysyttiin, aiheesta poiketen, ihmeellinen kysymys koiriini liittyen! Lenkillä eräs nainen tiedusteli, minkälainen päivärutiini koirillani on, mikä on aikataulu, jonka mukaan neidit toimivat. Kummastelin suuresti kysymystä ja kun kysyin, mitä nainen tarkoitti kysymyksellään, alkoi hän selittää ummet ja lammet oman fifinsä rutiinista, kuinka kello seitsemän herätään, kello puoli kahdeksan mennään aamulenkille, kello kahdeksalta ollaan syömässä aamiaista jne. Kuuntelin hieman hämmentyneenä fifin päivien kulkua ja totesin naisihmiselle, että minun koirillani on jokainen päivä erilainen, sillä minun jokainen päivä on erilainen. Tottakai ne pääsevät ulos ja lenkille monia kertoja päivässä, saavat ruuan kahdesti päivässä ja nukkuvat yöunet, mutta ei meillä kyllä eletä kelloon sidottuna. Tottakai jokaisella koiralla on rutiininsa, toinen tietää pääsevänsä lenkille, kun tietyt housut otetaan kaapista ja toinen tietää saavansa ruokaa, kun tuttu pussi rapisee, mutta ainakaan meillä eivät ole tytöt piitanneet siitä, tuleeko iltaruoka kuudelta vai yhdeksältä ja lähdetäänkö aamulenkille neljältä vai vasta kymmeneltä. Kaikki tapahtuu aikanaan ja väliajat otetaan rennosti. Siinä oli meidän päiväohjelmamme!
sunnuntai 16. lokakuuta 2011
Riihimäellä
Tytöt tekivät tänään lenkin Riihimäelle viikonlopun kunniaksi. Reissun tarkoitus oli lähteä ensimmäisiin agikisoihinsa henkiseksi tueksi Jerry-kääpiöpinserille (tai ehkä ennemmin kartturilleen Viiville) ja näin tehtiin. Elviä en ottanut kitumaan agilitypaikalle, vaan Elvi pääsi Sofian luokse päivähoitoon. Saga puolestaan oli hallilla kannustamassa.
Sagan mielestä oli SUPERkivaa, kun sai olla viilettää vieraita koiria tuijotellen kisapaikalla ja luulen, että Elvikin on nauttinut laatuajasta Sofian kainalossa sohvannurkassa, rennolla päiväkävelyllä ja terapiakoirailemassa :) Oli kyllä mukava reissu ja seura oli loistavaa (lievästä paniikista huolimatta) ja upeasti kaikesta huolimatta kannustettava koirakko teki hullun hyvää työtä ja ansaitsi itselleen hyllyt tulevia palkintoja varten. Siitä se lähtee!! :)
Tuli kyllä taas agilitykuumetta, miksei Elvillä voisi olla jo kisat? Jotenkin tuntuu siltä, että kakkosille kisoja on vähemmän tarjolla (tai ne vähäiset, joita olisi nyt, ovat jossain turhan kaukana meille). No, onneksi huomenna päästään taas hallille viikkotreeniin, eikä niihin kakkosten ensimmäisiin kisoihin ole enää kuukauttakaan... kaikennäköistä ehtii vielä tapahtua. Juoksukontaktien käännöstreenitkin saatetaan saada hyvälle mallille ennen startteja...
Sagan mielestä oli SUPERkivaa, kun sai olla viilettää vieraita koiria tuijotellen kisapaikalla ja luulen, että Elvikin on nauttinut laatuajasta Sofian kainalossa sohvannurkassa, rennolla päiväkävelyllä ja terapiakoirailemassa :) Oli kyllä mukava reissu ja seura oli loistavaa (lievästä paniikista huolimatta) ja upeasti kaikesta huolimatta kannustettava koirakko teki hullun hyvää työtä ja ansaitsi itselleen hyllyt tulevia palkintoja varten. Siitä se lähtee!! :)
Tuli kyllä taas agilitykuumetta, miksei Elvillä voisi olla jo kisat? Jotenkin tuntuu siltä, että kakkosille kisoja on vähemmän tarjolla (tai ne vähäiset, joita olisi nyt, ovat jossain turhan kaukana meille). No, onneksi huomenna päästään taas hallille viikkotreeniin, eikä niihin kakkosten ensimmäisiin kisoihin ole enää kuukauttakaan... kaikennäköistä ehtii vielä tapahtua. Juoksukontaktien käännöstreenitkin saatetaan saada hyvälle mallille ennen startteja...
perjantai 14. lokakuuta 2011
Korkeavireellä
Jälleen kiitos (ja paranemisia!) Tanjalle, että päästiin Korkeavireelle treenaamaan Emilian johdolla. Tehtiin alla olevaa (summittaisesti piirrettyä) rataa.
Otin Elvin niistolla kakkosaidalle, ennakoiva valssi nelosaidalle. Tämän jälkeen ohjasin Elvin kutoselle oikealta puolelta, mutta koitettiin myös, että tein persjätön vitosaidan jälkeen ja kieputin Elvin lähemmän siivekkeen ympäri. Molemmat toimivat ihan hyvin, vaikka Elvi kääntyykin mun mielestä huonommin tuommoisen tiukan täyskäännöksen, Emilia ei jakanut tätä mielipidettä ;) Kympille kieputin taas lähemmän siivekkeen ympäri ja sitten tehtiin kolme eri vaihtoehtoa välille 12-13. Valssi, persjättö ja takaaleikkaus. Ja KAIKKI kolme tapaa toimivat. Valssi oli paras, mutta se, että Evi ylipäätään edes lähti takaaleikkaushässäkkään mukaan oli ihan ihmejuttu!! No, Korkeavireellä on tapahtunut ennenkin ihmeitä... Ennakoivaa valssia taas 15-aidalle ja valssi 17-aidan jälkeen. Hauskinta oli, että ekalla kerralla kun tehtiin tuo loppu, ohjasin Elvin suurpiirteisesti 16-aidan jälkeen, koska se aina kääntyy sinne mihin minä olen menossa ja niinhän se kääntyikin, mutta juoksi pituuden ohi ja oli menossa 11-aidalle. Mun valkoinen länsiylämaanpaimenkoirani :)
Tykkäsin kyllä hurjasti taas ja Eevi toimii kivasti!
Otin Elvin niistolla kakkosaidalle, ennakoiva valssi nelosaidalle. Tämän jälkeen ohjasin Elvin kutoselle oikealta puolelta, mutta koitettiin myös, että tein persjätön vitosaidan jälkeen ja kieputin Elvin lähemmän siivekkeen ympäri. Molemmat toimivat ihan hyvin, vaikka Elvi kääntyykin mun mielestä huonommin tuommoisen tiukan täyskäännöksen, Emilia ei jakanut tätä mielipidettä ;) Kympille kieputin taas lähemmän siivekkeen ympäri ja sitten tehtiin kolme eri vaihtoehtoa välille 12-13. Valssi, persjättö ja takaaleikkaus. Ja KAIKKI kolme tapaa toimivat. Valssi oli paras, mutta se, että Evi ylipäätään edes lähti takaaleikkaushässäkkään mukaan oli ihan ihmejuttu!! No, Korkeavireellä on tapahtunut ennenkin ihmeitä... Ennakoivaa valssia taas 15-aidalle ja valssi 17-aidan jälkeen. Hauskinta oli, että ekalla kerralla kun tehtiin tuo loppu, ohjasin Elvin suurpiirteisesti 16-aidan jälkeen, koska se aina kääntyy sinne mihin minä olen menossa ja niinhän se kääntyikin, mutta juoksi pituuden ohi ja oli menossa 11-aidalle. Mun valkoinen länsiylämaanpaimenkoirani :)
Tykkäsin kyllä hurjasti taas ja Eevi toimii kivasti!
Esko
Käytiin tyttöjen kanssa Helsingissä moikkaamassa Eskoa, Sagan veljeä. Skotit löysivät toisensa ja Elvikin sai olla järjestyksenvalvojana mukana.
Oli kyllä hurjan mukavaa, ehdottomasti uusinnan paikka tällä porukalla! :) Kiitos Sisse ja Esko!
 |
| Esko <3 |
 |
| Saga opettaa vetoleikkiä |
 |
| Suoratukkainen skotlanninterrieri Esko ja siskonsa kiharakarvainen noutaja Saga. |
 |
| Vaihdettiin vähän isompaan.... |
 |
| ....mutta sekään ei kestänyt. |
 |
| Evi ja Esko tuijottaa! |
 |
| Vauhtia... |
 |
| ja vaarallisia tilanteita... |
 |
| oli riittävästi skoteilla! |
 |
| Tässä tuijotetaan ohimeneviä koiria. |
Oli kyllä hurjan mukavaa, ehdottomasti uusinnan paikka tällä porukalla! :) Kiitos Sisse ja Esko!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)