Reissussa

Kävin pyörähtämässä Lontoossa (ja oli mahtavaa!). Elviira oli tämän ajan Riihimäellä lomahoidossa ja Venla Villähteellä. Molemmat olivat pärjänneet hyvin ja osanneet kuulemma käyttäytyäkin :) Elvi oli aivan unenpöpperössä keskellä yötä lentokentällä vastassa, eikä oikein tiennyt, mihin ollaan menossa ja mistä minä tupsahdin paikalle. Lähti tyytyväisenä kuitenkin kotiinkin vielä Sofian hellästä huomasta ja oli superonnellinen, kun tultiin perille.


Venla tulikin sitten kotiin seuraavana aamuna kotiinkuljetuksella ja ison yllärin kanssa. Ida oli opettanut Venlan antamaan tassua lomareissuni aikana :) Venni oli myös onnesta soikeana, kun pääsi kotiin (ja näki Elvin) ja yrittinkin kaksinkerroin päästä luimistelemaan kaikelle tutulle kotona.

Venla on kasvanut valtavaksi neidiksi, vaikka paino on pysynyt suunnilleen samana (noin kuukausi sitten 3.9kg, tänään 4.2kg). Säkäkorkeus on suunnilleen sama kuin Elvillä eli noin 28cm ja ikää tosiaan nyt 4 kuukautta. Eläinlääkärikin oli rokotusten yhteydessä sitä mieltä, että enemmän se muistuttaa pystykorvaista parsonia kuin westietä, mutta kehui, ettei se kyllä alipainoinenkaan ole, vaikkei ole grammaa ylimääräistäkään. Hyvä näin.

Elviiran kanssa olisi jo kova into päästä kunnolla treenaamaan (agia tai tokoa tai ihan mitä vaan), mutta ei onnistuta pääsemään tällä hetkellä mihinkään ryhmään mukaan. Harmin paikka! Toisaalta taas nyt on hyvää aikaa treenata itsenäisesti ja koittaa saada taas malttia touhuun mukaan. Taidetaan ensi viikolla alkaa taas käymään hallilla ja ihan vaan treenaamassa hallin lähestymistä ja ottaa jotain ihan helppoa temputtelua ja pikkuharkkaa Elville. Saa Venlakin opetella kotona sen aikaa itsekseen olemista. Elviira osaakin jo mukavasti jäädä yksinään, vaikka lähtisinkin Vennin kanssa jonnekin, Venla tahtoo taas aina olla tunkemassa ovesta ulos.

Elvin kanssa ollaan lenkeillä otettu liikkeestä pysähtymistä ja se toimii todella hyvin, jos olen itse takana/vierellä, mutta ei riitä maltti siihen, että kutsuisin Elviä luokse ja pysäyttäisin siitä liikkeestä. Tätä voitaisi ehkä seuraavaksi treenailla hallissakin.

Vähän on alkanut kutkuttamaan ajatus, että vaikkei tuosta Eestä tokokoiraa saakaan, niin jos me kuitenkin käytäisiin siellä ALO-luokassa ja mentäisi niin pitkälle, kunnes se kapulannouto tulee vastaan. Tänä kesänä ehditään varmasti muutakin kuin agia, kun ei sen lajin kanssa uskalla oikeastaan mitään tavoitetta ainakaan tässä vaiheessa laittaa, viime kesänä kun saavutettiin se kolmosiin nousu ja tämä koko talvi on mennyt saikulla.

Venlan kanssa aloitellaan varmasti syksyllä agihommat eli kesällä ehditään treenailemaan vähän muutakin ja tekemään pohjatyötä tuota agityöskentelyä silmällä pitäen.