Tässä on pitänyt kiirettä niin kisojen, treenien kuin töidenkin kanssa, että blogi on jäänyt vähemmälle huomiolle. Onneksi se nyt korjaantuu juhannuskisa- ja agirotu-raporttien myötä. Juhannus vietettiin siis Turussa Hilman ja Elviiran kanssa ja käytiin TSAU:n juhannuskisoissa Kaarinassa Tuorlan tiluksilla viime vuoden tapaan.
Elvin kanssa tehtiin perjantaina kaksi rataa. Ensin tehtiin agirata, jossa muistaakseni (ai miten niin pitäis kirjottaa aina heti ylös, mitä radalla tapahtui...) Elvi tiputti yhden riman ja toinen vitonen saatiin siitä, kun minä kompastuin putken numeroon ja viittä vaille kaaduin itse putken päälle eli koskin siis esteeseen. Historiallista, en nimittäin koskaan ole ollut edes lähellä kaatumista agikentällä. Tuloksena kymppi aliaikaa ja sijoitus varmaan siellä jossain 6. kieppeillä.
Toisena ratana hyppyrata, jossa testasin ihan huvikseni, miten Elvi kisatilanteessa toimii kovassa vedätyksessä (ei siis tehdä hyppärinollalla enää mitään kakkosissa). Muuten hyvä, mutta ystävämme lana-Elvi jätti hyppäämättä okserin ja yhden aidan plus että juoksi viimeisen aidan ohi, joten tuloksena 15 rv ja aliaikaa, sijoitus tässäkin about samoilla kieppeillä kuin aikaisemmalla.
Hilma-vanhus oli tällä hyppäriradalla perjantaina ja nollakoirana tekee aina tunnollisesti sen nollan, mutta aikaa meni kolmisen sekuntia liikaa.
Lauantaina tehtiin jälleen kaksi rataa ja aamulla sanoin tytöille, että vaikkette ny mitään luvanollia sais, niin kyllä sitä saisi palkintosijoille silti yltää (eikös agiin kuulu se koirien henkinen psyykkaaminenkin )
Ensimmäisenä hyppäristartti. Elvin kanssa tehtiin vallan mainiota ja hienoa rataa, kunnes minä jälleen mokasin. Kun en tajua, miksi olen nykyään alkanut tehdä sellaista, että rataantutustumisessa päätän ohjauskuvion, niin kuin tässä tapauksessa aidan jälkeen persjättö ja lähetys putkeen, mutta sitten kun olen kisatilanteessa, vaihdan ohjauskuvion huonompaan ilman mitään järjellistä syytä. Tässä tapauksessa otin siis Elvin haltuunotolla aidalta putkeen, muuten hyvä, mutta tietäähän sen mitä tapahtuu, kun minä huudan TÄSSÄ, kun Elvi on ilmassa. Rima alas ja vitonen. Tämä on tätä! Aliaikaa ja sijoitus jälleen about 6.
Hilma meni hyppärin myös ja jälleen nollana, mutta voi sitä aikaa! Yliaikaa oli tällä kertaa 0,18 sekuntia, sijoitus 3. Mutta olihan sillä hauskaa :)
Agiradalta löydettiin uusi treenattava keppijuttu Eelle! Elvin kun on pujotteluvarma, mutta välillä tulee näitä uusia "ylläreitä". Tällä kerralla ylläri oli se, että kepit menivät yleisöä (eli vieraita isoja koiria) päin. Yleisö siis keppien lopusta about parin metrin päässä. Elvi kepitteli hienosti, mutta kolmanneksi viimeisestä välistä kipaisi rähähtämään koirille. Korjattiin ja jatkettiin matkaa. Ja puomilta jostain syystä taas otettiin vitonen. Eli yhteensä kymppi aliajalla ja sijoitus huvittavasti 1. Mini2:lla 3 kymppitulosta ja yksi vitonen, kaikilla muilla HYL, joten nopein voitti.
Ja se "jostain syystä puomilta vitonen"-syy selvisi jälkikäteen saadusta videosta. Suora syy-seuraus sillä, hidastanko minä vai en Elvin ollessa puomin alakontaktilla. Testattiin tätä myös seuraavana viikonloppuna agirodussa ja ihan oikein, jos minä vähänkin epäröin tai jään odottamaan, Elvi hyppää, jos menen menojani, Elvi tekee hienon juoksukontaktin.
Että jopas on tottelevaisia tyttöjä, kun molempien kanssa käytiin palkinnot pokkaamassa :)
Katseltiin muutoin kolmosten kisailuja ja nautittiin kesästä niin Tuorlassa kuin Turussakin kiireettömissä tunnelmissa. Oli oikein hauskaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti